airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut peqataasussaatitaaneq 

1. januar 2018 Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 21, 28. november 2016-imeersoq atuutilerpoq. Inatsit 2019-imi allanngortinneqarpoq: Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 16, 12. juni 2019-imeersoq (Inatsisartut inatsisaata kalaallisut qulequtaata oqaatsitigut allanngortinneqarnera, borgmesterinik akissarsiaqartitsinermut ileqqaarnissamut tunngavissani ilaatitsinnginneq).

Inuit 18-inik ukioqalereersimasut Kalaallit Nunaannullu tamakkiisumik akileraartussaatitaasut soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut soraarninngornissap tungaanut akiliisalissapput. Akiliutigineqartassaaq ukiumut ileqqaarnissamut tunngaviusunit procenti aalajangersimasoq. Ileqqaarnissamut tunngaviusut tassaapput aningaasarsiat A-t aamma B-t tamarmiusut.

Inatsimmi akiliisartussatut ilanngunneqanngitsut pillugit immikkut aalajangersagaqarpoq. Ukiumut ileqqaarnissamut tunngaviusut 125.000 kr.-inik annertussuseqarpata imaluunniit ikinneruppata pinngitsoorani soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliisoqassanngilaq. Taassuma saniatigut tjenestemandit, siusinaartumik soraarnerussutisiat aamma utoqqalinermi utoqqalinersiutit, annertuumik innarluutilinnut ikiorsiissutit, meeqqanut tapiissutit, meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiissutit, pisortat ikiorsiissutaat, ineqarnermut tapiissutit kiisalu ilinniagaqarnersiutit ileqqaarnissamut tunngaviusunut ilaatinneqanngillat.

Piumasaqaatit
Suliffeqartut tamarmik soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut peqataasussaatitaanermi pineqartunut ilaapput.

Nammineq soraarnerussutisiaqalernissannut akiliisassaatit:
• Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaaguit
• 18-it ukiullu utoqqalinersiuteqalerfissat akornannik ukioqaruit

Akiliisussaatitaanerit unitsinneqarsinnaavoq ukioq aningaasarsiorfiusoq ukiunik 4-nik sioqqullugu, januarip aallaqqaataani 2021-imiit soraarnerussutisiaqalertussatut 67-inik ukioqalerfissanni.
Ukiumoortumik naatsorsuut

Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup ukiumoortumik naatsorsuummik ukiut tamaasat augustip naalernerani nassissavaatit:

  • Nalunaarfigineqaruit soraarnerussutisiaqalernissamut ileqqaarinissamut pisussaaffiit naammassisimanagu, akiliinerit Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut uppernarsassavat imaluunniit akileeqqillutit soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut akuerineqarsimasumut
  • Ileqqaarnerunissat ukiumoortumik naatsorsuummi allaqqanngippat arlaannik iliuuseqartariaqanngilatit, tassami soraarnerussutisiaqalernissamut ileqqaakkannut naammattunik akileereersimagavit
Ileqqaarnissamut tunngavissat

Aningaasarsiavit amerlassusii soraarnerussutisiaqalernissannut qanoq amerlatigisunik ileqqaagaqarnissannut aalajangiisuupput. Taakku tassaapput ileqqaarnissamut tunngavissatit.

  • Ileqqaarnissamut tunngavissatit 125.000 kr.-init amerlaneruppata soraarnerussutisiaqalernissannut ileqqaartussaavutit
  • Ileqqaarnissamut tunngavissatit 125.000 kr.-init ikinneruppata ukiumi tassani ileqqaartussaanngilatit
  • Ileqqaarnissamut tunngavissatit 125.000-p aammalu 175.000-p akornaniippat kisitsit atuuttoq 0%-miit assigiiaamik qaffakkiartuaassooq

Akissarsiortunut tunngatillugu:
  • Akissarsiortut ileqqaarnissamut tunngavissaraat aningaasarsiat A-t aamma aningaasarsiat B-t katinnerat
  • Akissarsiortuuguit ukiumi aningaasarsiorfiusumi 2021-imi ileqqaarnissamut tunngavissavit 6%-ii ileqqaagassaraatit
  • Akissarsiortuuguit ukiumi aningaasarsiorfiusumi 2021-imi ileqqaarnissamut tunngavissavit 6%-ii ileqqaagassaraatit
  • Akissarsiortuuguit ukiumi aningaasarsiorfiusumi 2022-imi ileqqaarnissamut tunngavissavit 6%-ii ileqqaagassaraatit
  • Akissarsiortuuguit ukiumi aningaasarsiorfiusumi 2023-imi ileqqaarnissamut tunngavissavit 7%-ii ileqqaagassaraatit
  • Akissarsiortuuguit ukiumi aningaasarsiorfiusumi 2024-imi ileqqaarnissamut tunngavissavit 8%-ii ileqqaagassaraatit
  • Akissarsiortuuguit ukiumi aningaasarsiorfiusumi 2025-imi ileqqaarnissamut tunngavissavit 9%-ii ileqqaagassaraatit
  • Akissarsiortuuguit ukiumi aningaasarsiorfiusumi 2026-imi ileqqaarnissamut tunngavissavit 10%-ii ileqqaagassaraatit

Namminersorluni inuussutissarsiummik ingerlataqartunut tunngatillugu:
  • Namminersorluni inuussutissarsiummik ingerlataqartut ileqqaarnissamut tunngavissaraat sinneqartoorutit akileraaruteqaataasussat
  • Namminersorluni inuussutissarsiummik ingerlataqartuuguit 2021-imi ileqqaarnissamut tunngavissavit 4%-ii ileqqaagassaraatit
  • Namminersorluni inuussutissarsiummik ingerlataqartuuguit 2022-imi ileqqaarnissamut tunngavissavit 4%-ii ileqqaagassaraatit
  • Namminersorluni inuussutissarsiummik ingerlataqartuuguit 2023-imi ileqqaarnissamut tunngavissavit 5%-ii ileqqaagassaraatit
  • Namminersorluni inuussutissarsiummik ingerlataqartuuguit 2024-imi ileqqaarnissamut tunngavissavit 6%-ii ileqqaagassaraatit
  • Namminersorluni inuussutissarsiummik ingerlataqartuuguit 2025-imi ileqqaarnissamut tunngavissavit 6%-ii ileqqaagassaraatit
  • Namminersorluni inuussutissarsiummik ingerlataqartuuguit 2026-imi ileqqaarnissamut tunngavissavit 6%-ii ileqqaagassaraatit

Akissarsiortuullutillu namminersorlutit inuussutissarsiummik ingerlataqaruit, taava ileqqaarnissamut tunngavissatit tamaasa immikkut naatsorsussavatit. Tassa imaappoq, akissarsiortutut aningaasarsiannit ileqqaarnissamut tunngavissatit naatsorsussavatit aammalu namminersorlutit inuussutissarsiummik ingerlataqartutut sinneqartoorutinnit ileqqaarnissamut tunngavissatit immikkut naatsorsussallugit.

Ileqqaarnissamut tunngavissatut makku ilanngullugit naatsorsorneqassapput:
  • Aningaasarsiat A-t aamma aningaasarsiat B-t.
    Soorlu:
    • Akissarsiat
    • Ajunngitsorsiat (assersuutigalugu akeqanngitsumik biileqartitaaneq, akeqanngitsumik najugaqartitaaneq, akeqanngitsumik mobileqartitaaneq il.il.)
    • Erninermi ullormusiat
    • Ilinniarnermut atatillugu sulinermi (praktik) akissarsiat
    • Inuussutissarsiummik ingerlataqartutut sinneqartoorutit

Aningaasarsiat ilaat ileqqaarnissamut tunngavissat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqartussaanngillat.

Tassaapput:
  • Isumaginninnermi ikiorsiissutit tapiissutillu ilaat (siusinaartumik pensionisiat, ineqarnermut tapiissutit, meeqqanut tapiissutit, ilinniagaqarnersiutit, utoqqalinersiat soraarnerussutisiatullu tunniunneqartartut allat, meeqqanut akilersuutit, pisortanit ikiorsiissutit)
  • Tjenestemanditut aningaasarsiat ilaat (Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu tjenestemandit, Tjenestemandit inatsisartut suliffeqarfiini atorfillit aamma Naalagaaffimmi tjenestemanditut atorfillit Kalaallit Nunaanniittut).

Tjenestemanditut aningaasarsiat taakkuupput inuup tjenestemanditut pensionisiassaanik tunngaviliisussat, kiseqataassallutillu.
Soraarnerussutisiassannut akiliutivit uppernarsaataat

Soraarnerussutisiassannut akileeqquneqarlutit allaffigineqarsimaguit akiliinerit Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut uppernarsassavat.
Nassiussassatit uppernarsagassatillu:

  1. Soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut akiliisimaneq, illit nammineq akilersimanerlugu allalluunniit, soorlu sulisitsisuit illit atit atorlugu akilersimaneraa uppernarsassavat.
  2. Akiliineq soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut inatsimmi pineqartumut akiliinerussaaq:
    1. Kalaallit Nunaanni; SISA, Grønlandsbanken aamma Bank Nordik Nuuk
    2. Danmarkimi; soraarnerussutisiaqalernissamut sillimmasiisarfiit soraarnerussutisiaqalernissamullu aningaasaateqarfiit (kisianni soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinerit aningaaserivinni pilersinneqartut pinnagit), CS-Pensionsfond emaluunnut HKKF-fonde)
  3. Ulloq soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut akiliiffik
  4. Ukioq ileqqaarfigisat, aamma soraarnerussutisiassannut akilikkavit aningaasartai eqqortut

Uppernarsaatitut piumasarineqartut 4-t tamaasa eqquutsinngikkukkit, akiliineq ukiumi akiliiffimmi akiliutitut isigineqassaaq.

§53A malillugu aaqqissuussanut (qallunaat nunaanni aaqqissuussat ilanngaateqanngitsut) akiliiguit, akiliutitit naatsorneqassapput akileraarusertinnagit aningaasat tamakkiisumik akiliutitut.

Uppernarsaatip nassiunnera:
Uppernarsaat pappialanngorlugu Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup allaffiinut tunniussinnaavat, allakkatigulluunniit Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut nassiullugu. Uppernarsaat aamma e-mailikkut nassiussinnaavat.

Bankimi (soorlu Netbankimi) kontonnit uppernarsaat imaluunniit soraarnerussutisiaqalernissamut akiliutit Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup uppernarsaatitut akuerissavai, uku allaqqappata:

  • akiliineq
  • aningaasat amerlassusiat
  • nassiussisoq
  • tigusisoq
  • aamma ulloq

Inussiarnersumik qinnuigaatsigit, uppernarsaat nassiukkukku qulequtsiiffissami una allaqqullugu ’soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut peqataasussaatitaaneq’.


Apeqqutit apeqqutigineqakulasut
Sooruna soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermik peqartariaqartunga?
Aaqqissuussineq Kalaallit Nunaanni innuttaasut soraarninngorpata inuunermi atugaat pitsaanerusut qulakkeerniarlugit eqqunneqarpoq.
Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussineq inuunerup ingerlanerani sapinngisamik annertunerpaamik atuinikkut inuit ataasiakkaat assigiinnerusumik atugaqarsinnaanerannut peqataassaaq taamaalillunilu siunissami soraarninngortussap inuunermi atugai pitsaanerulersissallugit peqatigisaanillu siunissami pisortat aningaasaqarnikkut ingerlatsinerat patajaatsoq peqataaffigissallugu.
 
Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akilersuiuaannassaanga?
Aap, soraarninngortutut ukioqalernissavit tungaanut akilersuissaatit (oktober 2017-imi soraarninngortut ukiui tassaapput 66-it).
Taamaattorli soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup pilersitaanut akiliisarnerit ingerlatiinnassagit piumasaqaataanngilaq. Soraarnerussutisianik neqerooruteqartartumi allani namminerisannik soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussannik tamatigut pilersitsinissannut periarfissaqarputit. Taamaattorli aaqqissuussinerup ingerlatseqatigiiffiullu inissiffigisaata inatsimmi piumasaqaataasut naammassissallugit.
Sumut akiliissanerlutit nammineq aalajangissavat. Taamaattorli soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinerit pensionskarsimi, sillimmasiisarfimmi imaluunniit inuuneq tamaat imaluunniit pensionsforsikringsselskabimi, sillimmasiisarnermik ingerlatsinissamut Finanstilsynimiit akuerisaasumi inissisimassalluni. Taanna Kalaallit Nunaata avataani inissisimasinnaavoq. Soraarnerussutisiatigut aaqqissuussinerit aningaaserivimmi aamma inissisimasinnaavoq, aningaaserivik Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik inissisimappat imaluunniit aalajangersimasumik tassani ingerlatsiveqarpat.

Tjenestemandit soraarnerussutisiaat aamma soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu malittarisassanut ilaappat?
Tjenestemandit Soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut peqataasussaatitaaneq pillugu inatsimmi pineqartunut ilaapput, kisianni aningaasarsiaasa ilaat, Soraarnerussutisiaqalernissamut aaq-qissuussinermut peqataasussaatitaanermut tunngatillugu ileqqaarnissamut tunngavissaasa Akile-raartarnermut Aqutsisoqarfimmit naatsorsorneqarnissaanni ilanngunneqartussaanngillat.

Tjenestemandit aningaasarsiaat akissarsianik assigiinngitsunik katitigaagajupput. Assersuutigalugu tassaasinnaapput tunngaviusumik akissarsiat tapillu assigiinngitsut. Akissarsiat taakku ilaat tjeneste-manditut soraarnerussutisiassat naatsorsorneqarneranni tunngavigineqartarput, ilaalli ilanngunne-qartaratik. 

Akissarsiat ilaat tjenestemanditut soraarnerussutisiassat naatsorsorneqarneranni tunngavigineqar-tussat Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup ileqqaarnissamut tunngavissanik naatsorsuinerani ilan-ngunneqartussaanngillat.
 

Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akilersuisareeruma soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut nutaatut pilersitsinissaq pillugu piumasaqaammut ilaavunga?
Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussineq pillugu inatsit neqerooruteqartumi aalajangersimasumi soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermik nutaamik pilersitsinissamut pisussaaffiliinngilaq. Maannakkut soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut akiliuteqartarnerit allanngortinnagu taamaattumik ingerlaannarsinnaavutit. Taamaattorli maluginiassavat maannakkut soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut akiliisarnitit inatsimmi akiliutigineqartussat nalinginut naammassinnissammata.

Kalaallit Nunaata avataani soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliuteqartaruma soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu piumasaqaatit naammassisinnaavakka?
Aap, soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinerit, sillimmasiisarnermik ingerlatsivimmik ingerlatsinissamut Finanstilsynimit akuerisaasumi pensionskarsimi imaluunniit inuuneq tamaat aamma/imaluunniit pensionsforsikringsselskabimi inissisimappat, taamatut aaqqissuussinermut akiliuteqarnermi inatsimmi piumasaqaatit naammassissavatit.
Akerlianilli aaqqissuussineq aningaaserivimmi Kalaallit Nunaata avataani inissisimappat soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliisinnaanngilatit.

• Soraarnerussutisiaqarfiit Finanstilsynemut akuerisaasut soorlu makkuupput.:
o Qimatut / SISA
o PFA / AP 
o Akademiker Pension
o Lærerens Pension
o Danica Pension
o Lægernes Pension
o Sampension livsforsikring A/S
o Topdanmark
o Industriens Pension

Ilanngaatit qanoq paasineqassappat, aamma taamatut ilanngaateqarsinnaavunga?
Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut Kalaallit Nunaanni inissisimasumut akiliisaruit amerlanertigut soraarnerussutisiaqarnissamut akiliutinnit ilanngaateqarsinnaatitaallutillu sulisitsisup akiliutai ilanngaatigisinnaavatit.
Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinerni nammineq inuttut pilersissimasanni, akileraartussaannginneq tassaavoq akiliutigisimasannik ilanngaateqarsinnaatitaagavit. Tamanna isumaqarpoq, aningaasarsiatit akileraaruteqaataasussat naatsorsulerukkit akiliutigisimasatit ilanngaatigisinnaagakkit. Maluginiassavat akiliutigisimasannut taakkununnga ilanngaat akileraaruteqaataasussanit ilanngaataammat taakkulu akileraaruteqaataasussanit ilanngaatitit allat ilanngullugit nalilissavat ilanngaat aalajangersimasoq imaluunniit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatit tamarmiusut nalingat arlaat atorniarnerlugu.
Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinerni, atorfeqarnermut atatillugu pilersinneqarsimasuni akileraartussaannginneq tassaavoq sulisitsisup akiliutaa akileraaruteqaataassanngimmat. Tamanna isumaqarpoq aningaasarsiatit akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni akiliutigisimasat ilanngutissanngikkitit. Tassani soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut sulisitsisup akiliutai illillu nammineq akiliutitit pineqarput.

Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup Pinngitsoorani Soraarnerussutisiassanik uannut pilersitsinissaa sioqqullugu aningaasat amigaataasut nammineq akilernissaannut periarfissaqarpunga?
Aap, periarfissaqarputit. 2019-imiit ukiumi aningaasarsiorfiusumi qaangiuttumi soraarnerussutisiaqarnissamut akiliutinik ukiut tamaasa ulloq 31. august nallertinnagu Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik naatsorsuisassaaq. Tamatuma kingorna aningaasat amigaatigineqartut ilinnit akileqquneqassapput. Nikingassutaasoq sapaatit akunneri sisamat iluanni akilereersimassavatit.

Akiliuteqartarnissamut piumasaqaatit eqqortinngikkukkit procenti akileraarutissaq qanoq annertutigisumik qaffanneqassava?
Procenti akileraarutissaq ukiumi qaffaaffiusumi akiligassat nalinginut atuuttunut naapertuuttunngorlugu procenti qaffanneqassaaq. Tassa imaappoq procenti akileraarutissaq, assersuutigalugu 2021-imi akissarsialimmut 6 %-imik aamma 2022-imi 6 %-imik qaffanneqarsinnaavoq, 2020-imi akissarsiaqartoq soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermik pilersitsisimanngippat, imaluunniit 2020-imut atuuttumik akiliutissap nalingatut qaffasitsigisumik akiliisarsimanngippat.

Namminersortutut inuussutissarsiortunut atuuttoq tassaavoq procenti akileraarutissaq 2022-imi 4 %-imik aamma 2023-mi 5 %-imik qaffanneqarsinnaammat. Namminersortutut inuussutissarsiuteqartunut 2024-ip tungaanut aamma akissarsiaqartunut/inuinnarnut 2024-ip tungaanut ukiuni tamani akiliutissat nalingi 1 %-imik qaffanneqartartussaammata, soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermik illit suli pilersitsisimanngikkuit aamma naammattunik akiliisarsimanngikkuit procenti akileraarutissaq ukiuni tulliuttuni suli qaffaqqinneqartassaaq. Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliisimanngikkuit illit akileraarutissappit procentiata annertuumik qaffanneqarneranik taamaattumik kinguneqarsinnaavoq.

Taavami Kalaallit Nunaat qimallugu nuukkuma?
Kalaallit Nunaat qimallugu nuukkuit, aamma Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaajunnaaruit, taava soraarnerussutisiaqarnissamut aaqissuusinermut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu inatsimmut ilaajunnaassaatit. Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliisarnissat pillugu piumasaqaat taamaalilluni atuukkunnaassaaq.
Nuunnissat tikillugu akiliutigisimasatit, soraarninngornissavit tungaanut uninngatiinnarsinnaavatit. Aamma soraarnerussutisiaqarnissamut neqerooruteqartunut allanut nuussinnaavatit.
Aaqqissuussinerit Kalaallit Nunaanniit nuunneqarnissaa toqqassagukku maluginiassavat Kalaallit Nunaanni akitsuummik akiliissagavit. Akitsuut tassaavoq 55 %. Aaqqissuussinerpit nuutsinnissaa sioqqullugu nunami nuuffigisanni akileraartarnermi malittarisassat aamma misissortariaqarpatit.
Kalaallit Nunaat qimallugu nuunnermi nunami nuuffigisanni akileraartarnermi malittarisassat ilisimasariaqarpatit. Kalaallit Nunaat nunanik allanik arlalinnik marloriaammik akileraartitsinissaq pinngitsoorniarlugu isumaqatigiissuteqarpoq.

Danmarkimut nuunnermi, marloriaammik akileraartitsinissaq pinngitsoorniarlugu Kalaallit Nunaata Danmarkimik isumaqatigiissuteqarnera pillugu immikkoortoq takujuk.

Suliamik ingerlatseriaaseq
Suliamik ingerlatseriaaseq

Soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut akiliisimaninnut uppernarsaat nassiukkukku, tamanna Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmi nalunaarsorneqassaaq.
Uppernarsaat nassiussat Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmi misissorneqassaaq.
Siusinnerpaamik sapaatip akunnerisa 4-t qaangiunneranni akissutisinissat naatsorsuutigissavat.
Aappaagu skattekortissat akileraarusiissummik eqqortumik procentitalik decemberimi ilinnut nassiunneqassaaq.

Piffissaliussaq

Aaqqissuussamut ukiumi ataavartumik akiliusariaqarputit. Kingorna akiliiguit 1. novemberi tikitsinnagu akiliisariaqarputit, skattekortip akileraarusiissutissap procentia qaffanneqqanngitsoq pissagukku.
Soraarnerussutisiassannut akiliutivit uppernarsaataa tax@nanoq.gl-ikkut Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut nassiutissavat.

Piffissaliussamik malinninnginnerup kingunissai

Akilerneqanngitsut, soorlu 2021-mi, 2023-mi skattekortissanni akileraarusiissutissap procentiata qaffanneratigut akilersinneqassapput:

  • akiliisimanngikkuit
  • akiliisimanerit Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut uppernarsarsimanngikkukku
Inatsisit

Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu Inatsisartut inatsisaat.

Qarasaasianni paasissutissat ilaat atoqqissinnaajumallugit quppernermi matumani cookie't atorneqartarput.Akueriuk annertunerusumilluunniit uani paasisaqarit.