airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut peqataasussaatitaaneq

1. januar 2018 Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 21, 28. november 2016-imeersoq atuutilerpoq. Inatsit 2019-imi allanngortinneqarpoq: Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 16, 12. juni 2019-imeersoq (Inatsisartut inatsisaata kalaallisut qulequtaata oqaatsitigut allanngortinneqarnera, borgmesterinik akissarsiaqartitsinermut ileqqaarnissamut tunngavissani ilaatitsinnginneq).

Inuit 18-inik ukioqalereersimasut Kalaallit Nunaannullu tamakkiisumik akileraartussaatitaasut soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut soraarninngornissap tungaanut akiliisalissapput. Akiliutigineqartassaaq ukiumut ileqqaarnissamut tunngaviusunit procenti aalajangersimasoq. Ileqqaarnissamut tunngaviusut tassaapput aningaasarsiat A-t aamma B-t tamarmiusut.


Inatsimmi akiliisartussatut ilanngunneqanngitsut pillugit immikkut aalajangersagaqarpoq. Ukiumut ileqqaarnissamut tunngaviusut 100.000 kr.-inik annertussuseqarpata imaluunniit ikinneruppata pinngitsoorani soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliisoqassanngilaq. Taassuma saniatigut tjenestemandit, siusinaartumik soraarnerussutisiat aamma utoqqalinermi utoqqalinersiutit, annertuumik innarluutilinnut ikiorsiissutit, meeqqanut tapiissutit, meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiissutit, pisortat ikiorsiissutaat, ineqarnermut tapiissutit kiisalu ilinniagaqarnersiutit ileqqaarnissamut tunngaviusunut ilaatinneqanngillat.

Paasissutissiinermi immikkoortut ataasiakkaat saamia tungaani atuarneqarsinnaapput.
Soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut peqataasussaatitaaneq
1. januar 2018-imiit Kalaallit Nunaanni soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu inatsit atuutilissaaq. Aaqqissuussinermi tassani innuttaasut tamarmik 18-iniit soraarnerussutisiaqalernissamut ukioqalernissap tungaanut ukioqartut (oktober 2017-imi 66-inik ukioqalereersimasut) Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaatitaasut soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliisussaatitaapput.

Akiliutit tassaapput ukiumut ileqqaagaqarnissamut tunngaviusunit procentip nalinga, ileqqaagaqarnissamut tunngaviusut 100.000 kr.-inik annertunerusutut naatsorsorneqarsimappata. Quppernermi uani soraarnerussutisiaqarnissamut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu inatsit ilinnut qanoq isumaqarnersoq, aamma taanna eqqortinniarlugu illit qanoq iliornissannut paasissutissat takusinnaavatit. Inatsit uani takuuk.

Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu inatsit naapertorlugu soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut illit nammineerlutit akiliuteqarneq ajoruvit taava Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik akileraartarnermut allagartamik nutaamik atulersitsissaaq akilinngitsuukkallu procentimut akileraarutissamut tapiliussatut qaavatigut akilersinneqassallutik. Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermik atorneqarsinnaasumik illit peqarnerit Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup ilisimappagu aaqqissuussinermut tassunga aningaasat akiliutigineqartut nuussavai. Taamatut aaqqissuussinermik Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik ilisimasaqanngippat Soraarnerussutisiaqalernissamut Pinngitsoorani ilaanngunnissaq siunertaralugu Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik, illit atinnut nutaamik pilersitsissaaq.
Akiligassat nalingi aamma ileqqaarnissamut tunngaviusut
Ileqqaarnissamut tunngavigisanit procenti aalajangersimasoq aallaavigalugu soraarnerussutisiaqarnissamut ileqqaarnernut illit akiliissaatit. Ileqqaarnissamut tunngaviusut tassaapput aningaasarsiat A-t aamma B-t tamarmiusut. Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut sulisitsisut akiliuteqartarpat aningaasat taakku ileqqaarnissamut tunngaviusunut ilanngunneqassapput.

Akissarsialiunerit imaluunniit namminersortutut inuussutissarsiortuunerit apeqqutaatillugu akiligassat nalingi assigiinngitsut arlaat akilissavatit. Akissarsialinnut aamma namminersortutut inuussutissarsiuteqartunut akiligassat nalingi ukiut tamaasa 1 %-imik qaffattassapput.

Taakku saniasigut akiligassat nalingi ileqqaarnissamut tunngaviusut qanoq annertutigineri apeqqutaassapput. Immikkoortut pingasut akornanni immikkoortitsisoqarpoq:
1. 150.000 kr.-inik amerlanerusunilluunniit ileqqaarnissamut tunngavigisat
2. 100.00 kr.-it aamma 150.000 kr.-it akornanni ileqqaarnissamut tunngavigisat
3. 100.000 kr.-inik ikinnerusunilluunniit ileqqaarnissamut tunngavigisat

Ileqqaarnissamut tunngavigisatit 100.000 kr.-iuppata appasinneruppataluunniit soraarnerussutisiaqarnissamut pinngitsoorani ilaanissamut piumasaqaammut akiliuteqassanngilatit.

Ileqqaarnissamut tunngavigisanut immikkoortunut allanut marlunnut akiligassat nalingi takussutissiami tulliuttumi takusinnaavat.

Ileqqaarnissamut tunngavigisat 150.000 kr.-iuppata anneruppataluunniit ukiumut akiligassat nalingi

Ukioq

Akissarsialik

Namminersortutut inuussutissarsiuteqartut

2018

4 %

2 %

2019

5 %

3 %

2020 

6 %

4 %

2021

7 %

5 %

2022

8 %

6 %

2023

9 %

6 %

2024

10 %

6 %


Ileqqaarnissamut tunngavigisatit 100.000 kr.-it sinnersimappagit kisiannili 150.000 kr.-it inorlugit, soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliutissat, ileqqaarnissamut tunngavigisat nalingi tamarmiusut akilissanngilatit. Taarsiulluguli akiliummik, inunnut 100.000 kr.-inik ileqqaarnissamut tunngavigisaqartuniit 0 procentimiik aallartillugu inunnut 150.000 kr.-inik ileqqaarnissamut tunngavigisaqartunut 100 procentip tungaanut assigiimmik annertusiartortinneqartumik akiliissaatit. Ileqqaarnissamut 125.000 kr.-inik tunngavigisaqartunut naatsorsuinermi assersuut ataani takutinneqarpoq. Maluginiaruk namminersortutut inuussutissarsiortuunersutit imaluunniit inuussutissarsiortuunnginnersutit tunngavigalugu assigiinngissuteqarmata.

Ileqqaarnissamut tunngavigisat 125.000 kr.-iuppata ukiumut akiligassat nalingi  

Ukioq

Akissarsialik

Akiliutit

2018

4 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

2 %

2019

5 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

2,5%

2020 

6 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

3 %

2021

7 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

3,5 %

2022

8 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

4 %

2023

9 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

4,5%

2024

10 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

5 %


Ileqqaarnissamut tunngavigisat 125.000 kr.-iuppata ukiumut akiligassat nalingi 

Ukioq

Namminersortutut inuussutissarsiuteqartut

Akiliutit

2018

2 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

1 %

2019

3 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

1,5%

2020 

4 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

2 %

2021

5 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

2,5%

2022

6 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

3 %


Akissarsianit isertitanik aamma namminersortutut inuussutissarsiorluni ingerlataqarnermit sinneqartoorutinik ileqqaarnissamut tunngavigineqarpata akiligassat nalingi.
Iileqqaarnissamut tunngavigisatit 100.000 kr.-it sinnersimappagit taakkulu akissarsiatut isertitaallutillu nammineq suliffiutigisamit akileraaruteqaataasussatut sinneqartoorutaappata, akiliutigisassat tamaasa immikkoortillugit akiliutigissavatit. Tassa imaappoq:
• Akissarsialittut/nammineq isertitaqartunut ileqqaarnissamut tunngavigisat ilai akissarsialittut isertitanut akiligassat nalingi.
• Namminersortutut ingerlataqarnermiit ileqqaarnissamut tunngavigisat ilai nammineq ingerlataqarnermiit sinneqartoorutiniit akileraaruteqaataasussanit akiligassat nalingi.

Isertitat ileqqaarnissamut tunngavigisanut ilaanngitsut
Ileqqaarnissamut tunngavigisat naatsorsornerini pisartakkat arlallit ilaatinneqanngillat. Ileqqaarnissamut tunngavigisat naatsorsornerini pisartakkat ataani taaneqartut ilaatinneqanngillat:

1) Namminersornerullutik Oqartussani aamma kommunini Kalaallit Nunaanni tjenestemandit pillugit inatsisartut inatsisaat,
2) Inatsisartut suliffeqarfiini tjenestemanditut atorfinitsitat pillugit inatsisartut inatsisaat,
3) Kalaallit Nunaanni naalagaaffimmi tjenestemandit pillugit inatsit,
4) Inunnut annertuumik innarluutilinnut ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat,
5) Meeqqanut tapiissutit pillugu Inatsisartut inatsisaat,
6) Meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat,
7) Pisortat ikiorsiissutaat pillugit Inatsisartut peqqussutaat,
8) Utoqqalinersiutit pillugit Inatsisartut inatsisaat,
9) Siusinaartumik pensionisiaqartut pillugit Inatsisartut inatsisaat,
10) Inissiani attartortitanik ineqarnermut tapiissutit pillugit Inatsisartut inatsisaat, aamma
11) Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut inatsisaat.

Ileqqaarnissamut tunngavigisat naatsorsornerini aamma uku ilaatinneqanngillat:

1) akilersuutit, inuup angajoqqaavisa imaluunniit pisortat pisussaaffigisaat, aamma
2) utoqqalinersiutit pillugit Inatsisartut inatsisaannut ilaanngitsut pensionitigut pisartakkat allat.

Tassa imaappoq, assersuutigalugu ileqqaarnissamut tunngavigisamut akilersuutit makku ilaatinneqassanngillat: Tjenestemandit, siusinaartumik aamma utoqqalinermi utoqqalinersiutit, ilinniagaqarnersiutit, meeqqanut tapiissutit, ineqarnermut tapiissutit, pisortat ikiorsiissutaat aamma meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiissutit aamma annertuumik innarluutillit aningaasartuuteqarnerinut matussutissat tapiissutit.
Assersuutit tamakkiisuunngillat.
Soraarnerussutisiat sulisitsisumit isumagineqartut
Soraarnerussutisiat sulisitsisumit isumagineqarpata, innuttaasup nammineerluni soraarnerussutisiaqarneq pillugu inatsimmi piumasaqaatit naammassineqarsimanersut eqqumaffigisassarai, tassa isertitanit A aamma B-nit qaffasissuseq 4 % akilerneqarsimanersoq, tunngaviusumik akissarsianit kisimi pinnani.

Uani assersuutigineqarpoq sulisartoq isumaqatigiissutilik piumasaqaatit naammassineqarsimanngitsut:

Isumaqatigiissutitigut (isumaqatigiisutigineqarsimasoq) soraarnerussutisiassanut akileeqataassutit
tunngaviusumik akissarsiat 8,9 %-ia.
 
Tunngaviusumik akissarsiat (soraarnerussutisiaqaataasussaq)
nalunaaquttap akunneranut 101,- kr.

Akkord-imut / sinneqartoorutit (soraarnerussutisiaqaataasinnaanngitsut)
nalunaaquttap akunneranut 250,- kr.

Akunnermusiat katillugit
nalunaaquttap akunneranut 351,- Kr.

Isumaqatigiissutitigut soraarnerussutisiassanut akileeqataassutit
8,9 % x kr. 101,- = kr. 8,99

Inatsisitigut pisussaaffittut tapiissutit (2018) 4 % x kr. 351,- = kr. 14,04

Pinngitsoorani soraarnerussutisiaqarneq pillugu inatsimmut tunngatillugu =
nalunaaquttap akunneranut soraarnerussutisiaqarnersiutitigut amigaatit kr. 5,05

Innuttaasup tamatumunnga tunngatillugu nammineerluni eqqumaffigissavaa nammineerlunilu isumagissavaa, aningaasat amigaatigineqartut akilernissaat.
Soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut peqataasussaatitaaneq
Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermik pilersitsinermi soraarnerussutisiaqartitsisartuniit nalinginnaasumik siunnersorneqassaatit taamaalilluni soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinerit illit ilaquttavillu pisariaqartitassinnut “naleqqussarneqartarlutik”. Tamanna isumaqarpoq soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermi sillimmasiinerit assigiinngitsut, pissutsini assigiinngitsuni illit ilaqutannullu isumannaarisut ilanngunneqarsinnaasarlutik.

Pinngitsoorani soraarnerussutisiaqartitsineq qulaani taaneqartutuut naleqqussagaanngilaq. Taarsiulluguli nalinginnaasumik aaqqissuussineruvoq makkuninngalu imaqarluni:

• Inuuneq tamaat sillimmasiisarfikkut ukiumut pisartakkat
• Qularnaveeqqusiinermi immikkoortitat
• Ukiuni qulini qularnaveeqqusiineq

Pinngitsoorani soraarnerussutisiaqarnermi piffissami sillimmasiinermiit sillimmasiisup utoqqalinersiuteqalernissaata tungaanut inuuneq tamaat sillimmasiisarfikkut ukiumut pisartagaqalernissamut ileqqaartoqassaaq. Inuuneq tamaat sillimmasiisarfikkut ukiumut pisartakkat inuugallartilluni pisartagaapput. Tamanna isumaqarpoq piffissaq soraarninngornissaq sioqqullugu sillimmasiisimasoq toqukkut qimaguppat taava pisartagassat atorunnaassapput ”ileqqaakkallu” peerullutik. Tamanna pinngitsoortinniarlugu Qularnaveeqqummik immikkut aamma sillimmasiisoqassaaq. Qularnaveeqqummik sillimmasiineq tassaavoq toqunissamut sillimmat, piffissami ileqqaarfiusumi pisiarineqartartoq, taamaalilluni sillimmasiinermi katersat (nalingattut) annertutigisunik toqunissamut tamatigut matussusiissutassallutik. Taamaalilluni piffissami ileqqaarfiusumi sillimmasiisoq toquppat tamatigut sillimmasiinermi matussutaasussat tiguneqartussaassallutik. Tiguneqartussat sillimmasiisup ileqqaagaasa nalingattut annertutigissapput. Tiguneqartut akileraaruteqaataassapput.

Sillimmasiisimasoq utoqqalinersiuteqalertussatut ukioqalerpat Inuuneq tamaat sillimmatinik qaammatikkaartumik pisartagaqalissaaq. Soraarnerussutisianik tigusisarnerup aallartinnerata kingorna ukiut qulit qaangiutsinnagit sillimmasiisimasoq toquppat qularnaveeqqusiisimanerup qulakkiissavaa soraarnerussutisianut piffissaliussamiit ukiuni qulini qularnaveeqqusiisimanerup ingerlanerata naanissaata tungaanut sillimmasiisimasup qimataanut tigusaqartarnerit ingerlaannassasut. Tamatuma kingorna tigusisarnerit unissapput. Piffissap qularnaveeqqusiiffiusup naanerata kingorna sillimmasiisimasoq toquppat tigusartakkat sillimmasiisimasup toqunerani unitsinneqassapput.

Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussineq, illit nammineerlutit soraarnerussutisiaqarnissamut neqerooruteqartumi pilersitat, pisariaqartitannut naapertuuttumik naleqqussarsinnaavat. Taamaattumik Pinngitsoorani soraarnerussutisiaqarnermut taarsiullugu soraarnerussutisiatigut aaqqissuussinermik, illit nammineq pilersitsiguit allanik imaluunniit amerlanerusunik iluaqutissartalinnik pissarsisinnaavutit.
Apeqqutit apeqqutigineqakulasut
Sooruna soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermik peqartariaqartunga?
Aaqqissuussineq Kalaallit Nunaanni innuttaasut soraarninngorpata inuunermi atugaat pitsaanerusut qulakkeerniarlugit eqqunneqarpoq.
Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussineq inuunerup ingerlanerani sapinngisamik annertunerpaamik atuinikkut inuit ataasiakkaat assigiinnerusumik atugaqarsinnaanerannut peqataassaaq taamaalillunilu siunissami soraarninngortussap inuunermi atugai pitsaanerulersissallugit peqatigisaanillu siunissami pisortat aningaasaqarnikkut ingerlatsinerat patajaatsoq peqataaffigissallugu.
 
Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akilersuiuaannassaanga?
Aap, soraarninngortutut ukioqalernissavit tungaanut akilersuissaatit (oktober 2017-imi soraarninngortut ukiui tassaapput 66-it).
Taamaattorli soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup pilersitaanut akiliisarnerit ingerlatiinnassagit piumasaqaataanngilaq. Soraarnerussutisianik neqerooruteqartartumi allani namminerisannik soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussannik tamatigut pilersitsinissannut periarfissaqarputit. Taamaattorli aaqqissuussinerup ingerlatseqatigiiffiullu inissiffigisaata inatsimmi piumasaqaataasut naammassissallugit.
Sumut akiliissanerlutit nammineq aalajangissavat. Taamaattorli soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinerit pensionskarsimi, sillimmasiisarfimmi imaluunniit inuuneq tamaat imaluunniit pensionsforsikringsselskabimi, sillimmasiisarnermik ingerlatsinissamut Finanstilsynimiit akuerisaasumi inissisimassalluni. Taanna Kalaallit Nunaata avataani inissisimasinnaavoq. Soraarnerussutisiatigut aaqqissuussinerit aningaaserivimmi aamma inissisimasinnaavoq, aningaaserivik Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik inissisimappat imaluunniit aalajangersimasumik tassani ingerlatsiveqarpat.

Tjenestemandit soraarnerussutisiaat aamma soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu malittarisassanut ilaappat?
Tjenestemandit soraarnerussutisiaannik peqareeruit soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu piumasaqaammut ilaanngilatit. Tjenestemandit soraarnerussutisiaannit tigusaqartalereersimaguit tigusartakkatit aamma soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pinngitsoorani ilaanissamut ileqqaarnissamut tunngavigisat naatsorsornerannut akiliutit ilaassanngillat. Maluginiassavalli soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliuteqarnissamut pisussaaffeqaravit, illit:
• Suli sulisuuguit, taamaalillutillu 100.000 kr.-it sinnerlugit allatigut isertitaqaruit.
• Imaluunniit 100.000 kr.-it sinnerlugit sinneqartoorfiusumik akileraaruteqaataasussanik namminersortutut suliffiuteqaruit.

Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akilersuisareeruma soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut nutaatut pilersitsinissaq pillugu piumasaqaammut ilaavunga?
Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussineq pillugu inatsit neqerooruteqartumi aalajangersimasumi soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermik nutaamik pilersitsinissamut pisussaaffiliinngilaq. Maannakkut soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut akiliuteqartarnerit allanngortinnagu taamaattumik ingerlaannarsinnaavutit. Taamaattorli maluginiassavat maannakkut soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut akiliisarnitit inatsimmi akiliutigineqartussat nalinginut naammassinnissammata.

Kalaallit Nunaata avataani soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliuteqartaruma soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu piumasaqaatit naammassisinnaavakka?
Aap, soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinerit, sillimmasiisarnermik ingerlatsivimmik ingerlatsinissamut Finanstilsynimit akuerisaasumi pensionskarsimi imaluunniit inuuneq tamaat aamma/imaluunniit pensionsforsikringsselskabimi inissisimappat, taamatut aaqqissuussinermut akiliuteqarnermi inatsimmi piumasaqaatit naammassissavatit.
Akerlianilli aaqqissuussineq aningaaserivimmi Kalaallit Nunaata avataani inissisimappat soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliisinnaanngilatit.

Ilanngaatit qanoq paasineqassappat, aamma taamatut ilanngaateqarsinnaavunga?
Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut Kalaallit Nunaanni inissisimasumut akiliisaruit amerlanertigut soraarnerussutisiaqarnissamut akiliutinnit ilanngaateqarsinnaatitaallutillu sulisitsisup akiliutai ilanngaatigisinnaavatit.
Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinerni nammineq inuttut pilersissimasanni, akileraartussaannginneq tassaavoq akiliutigisimasannik ilanngaateqarsinnaatitaagavit. Tamanna isumaqarpoq, aningaasarsiatit akileraaruteqaataasussat naatsorsulerukkit akiliutigisimasatit ilanngaatigisinnaagakkit. Maluginiassavat akiliutigisimasannut taakkununnga ilanngaat akileraaruteqaataasussanit ilanngaataammat taakkulu akileraaruteqaataasussanit ilanngaatitit allat ilanngullugit nalilissavat ilanngaat aalajangersimasoq imaluunniit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatit tamarmiusut nalingat arlaat atorniarnerlugu.
Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinerni, atorfeqarnermut atatillugu pilersinneqarsimasuni akileraartussaannginneq tassaavoq sulisitsisup akiliutaa akileraaruteqaataassanngimmat. Tamanna isumaqarpoq aningaasarsiatit akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni akiliutigisimasat ilanngutissanngikkitit. Tassani soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut sulisitsisup akiliutai illillu nammineq akiliutitit pineqarput.

Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup Pinngitsoorani Soraarnerussutisiassanik uannut pilersitsinissaa sioqqullugu aningaasat amigaataasut nammineq akilernissaannut periarfissaqarpunga?
Aap, periarfissaqarputit. 2019-imiit ukiumi aningaasarsiorfiusumi qaangiuttumi soraarnerussutisiaqarnissamut akiliutinik ukiut tamaasa ulloq 31. august nallertinnagu Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik naatsorsuisassaaq. Tamatuma kingorna aningaasat amigaatigineqartut ilinnit akileqquneqassapput. Nikingassutaasoq sapaatit akunneri sisamat iluanni akilereersimassavatit.

Akiliuteqartarnissamut piumasaqaatit eqqortinngikkukkit procenti akileraarutissaq qanoq annertutigisumik qaffanneqassava?
Procenti akileraarutissaq ukiumi qaffaaffiusumi akiligassat nalinginut atuuttunut naapertuuttunngorlugu procenti qaffanneqassaaq. Tassa imaappoq procenti akileraarutissaq, assersuutigalugu 2019-imi akissarsialimmut 5 %-imik aamma 2020-imi 6 %-imik qaffanneqarsinnaavoq, 2018-imi akissarsiaqartoq soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermik pilersitsisimanngippat, imaluunniit 2018-imut atuuttumik akiliutissap nalingatut qaffasitsigisumik akiliisarsimanngippat.
Namminersortutut inuussutissarsiortunut atuuttoq tassaavoq procenti akileraarutissaq 2019-imi 3 %-imik aamma 2020-mi 4 %-imik qaffanneqarsinnaammat. Namminersortutut inuussutissarsiuteqartunut 2022-ip tungaanut aamma akissarsiaqartunut/inuinnarnut 2024-ip tungaanut ukiuni tamani akiliutissat nalingi 1 %-imik qaffanneqartartussaammata, soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermik illit suli pilersitsisimanngikkuit aamma naammattunik akiliisarsimanngikkuit procenti akileraarutissaq ukiuni tulliuttuni suli qaffaqqinneqartassaaq. Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliisimanngikkuit illit akileraarutissappit procentiata annertuumik qaffanneqarneranik taamaattumik kinguneqarsinnaavoq.

Taavami Kalaallit Nunaat qimallugu nuukkuma?
Kalaallit Nunaat qimallugu nuukkuit, aamma Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaajunnaaruit, taava soraarnerussutisiaqarnissamut aaqissuusinermut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu inatsimmut ilaajunnaassaatit. Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliisarnissat pillugu piumasaqaat taamaalilluni atuukkunnaassaaq.
Nuunnissat tikillugu akiliutigisimasatit, soraarninngornissavit tungaanut uninngatiinnarsinnaavatit. Aamma soraarnerussutisiaqarnissamut neqerooruteqartunut allanut nuussinnaavatit.
Aaqqissuussinerit Kalaallit Nunaanniit nuunneqarnissaa toqqassagukku maluginiassavat Kalaallit Nunaanni akitsuummik akiliissagavit. Akitsuut tassaavoq 55 %. Aaqqissuussinerpit nuutsinnissaa sioqqullugu nunami nuuffigisanni akileraartarnermi malittarisassat aamma misissortariaqarpatit.
Kalaallit Nunaat qimallugu nuunnermi nunami nuuffigisanni akileraartarnermi malittarisassat ilisimasariaqarpatit. Kalaallit Nunaat nunanik allanik arlalinnik marloriaammik akileraartitsinissaq pinngitsoorniarlugu isumaqatigiissuteqarpoq.

Danmarkimut nuunnermi, marloriaammik akileraartitsinissaq pinngitsoorniarlugu Kalaallit Nunaata Danmarkimik isumaqatigiissuteqarnera pillugu immikkoortoq takujuk.