Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup skattekortit aamma tunisinermi akiileraarutit allagartaat nutaat innuttaasunut 935-nut 16. januar 2020-mi nassiuppai. Innuttaasut nassinneqartut skattekortit aamma tunisinermi akileraarutit allagartaat nutaat procentimik qaffataanngitsumik akileraarutitallit allakkatigut tigusussanngorpaat.
Kisianni inuit Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut saaffiginninnermikkut skattekortinik nutaanik tunineqareersimasut kikkuunerisa eqqoqqissaartumik immikkoortinnissaat teknikkikkut ajornarpoq. Taamaammat minitaasoqaqqunagu 935-t tamaviisa skattekortinik nutaanik nassinneqarput, aamma innuttaasut skattekortinik eqqortunik tunineqareersimasinnaasut ilanngullugit.
Skattekorti nutaaq innuttaasumut toqqaannartumik nassiunneqarpoq. Skattekortip sulisitsisumut tun-niunnissaa innuttaasup nammineq akisussaaffigaa.
Suut aaqqinneqarpat?
Innuttaasut kinguliini pineqartut skattekortinik aamma tunisinermi akileraarutit allagartaannik iluarsisanik, procentimik qaffataanngitsumik akileraarutitalinnik nassinneqarput:
• Innuttaasut soraarnerussutisiaqalernissamut 2018-imi ileqqaarsimasassaminnik naammassinnissimanertik pillugu, piffissami aaqqiissuteqarnissamut piffissaliussami uppernarsaasimasut.
• Innuttaasut ileqqaarsimasassaminnik aallaqqaammulli akiliinikippallaarsimasut, amigaataasorli 1.000 kr.-init ikinnerulluni.
Soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuusinerit sulisitsisoq aqqutigalugu akilerneqartartut
Innuttaasut soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut, sulisitsisortik aqqutigalugu akiliuteqartartut, sulisitsisorli soraarnerussutisiassat pillugit Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut eqqortumik nalunaaruteqarsimanngippat, suli piumaffigineqartarsinnaapput.
Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup sulisitsisut kajumissaarpai akissarsiat allagaartaasa ukiumoortut (A11-t) nalunaarutigineqarnissaanni immersuiffissat 110a (soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussineq nunami allamiittoq) aamma 170 (soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussineq nunatsinniittoq) immikkut eqqumaffigeqqullugit.
Innuttaasut sulisitsisutik eqqortumik nalunaaruteqarsimanngippata imatut iliorsinnaapput:
• Kukkuneq aaqqitsikkumallugu sulisitsisut saaffigiuk. Tassa kingumoortumik, aammali siumut isigalutit, ukiup tulliani kukkoqqittoqannginnissaa siunertaralugu.
• Piffissaagallartillugu akiliuteqarsimanermut uppernarsaat Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut nassiuguk.
Uppernarsaatit nunatsinni aningaaserivinneersut kiisalu soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussivinnit nunatsinneersunit Danmarkimeersunillu uppernarsaatit Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup akuersaarpai. Soorlu pappialat netbankimeersut akuersaarneqarput, aningaasalli soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut innuttaasup aqqa atorlugu pilersinneqarsimasumut nuunneqarsimanerat taakkunani erseqqissumik takuneqarsinnaassaaq. Soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussineq inuup aqqa atorlugu pilersinneqarsimasoq pappialami netbankimeersumi takuneqarsinnaanngippat, soorlu kontumut suuneranik allassimanngitsumut nuussineq nalinginnaasoq kisimi takuneqarsinnaappat taanna uppernarsaatitut atussallugu akuerineqarsinnaanngilaq. Aamma akissarsiat allagartaat akuersaarneqanngillat.
Uppernarsaammiissapput soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut aningaasat naammattut piffissaagallartillugu akilerneqarsimanerat pillugu paasissutissat, tassa imaappoq 2018-imi imaluunniit aaqqiissuteqarnissamut piffissaliussap iluani, tassa 2019-imi 20. augustimiit 4. decemberimut. Piffissat taakku avataanni akiliutigineqartut 2018-imi pisussaaffimmut ilanngunneqaratik ukiumi akiliiffiusumi ilanngunneqassapput.
Naalagaaffiup tjenestemanditut atorfeqartitai
Naalagaaffiup tjenestemanditut atorfeqartitaasa skattekortiinut tunngatillugu ajuusaarnaraluartumik suli aaqqitassaqarpoq.
Tamanna makkuninnga immikkoortitsiuminaatsitsinermik pissuteqarpoq:
• naalagaaffiup tjenestemanditut atorfeqartitaasa, naalagaaffiup tjenstemanditut atorfeqartitai Kalaallit Nunaanniittut pillugit inatsit naapertorlugu aningaasarsiaattut tunniunneqartut,
• aningaasarsiaallu allat.
Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup oqartussaasut, naalagaaffiup tjenestemanditut atorfeqartitaasa aningaasarsiaat pillugit Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut nalunaaruteqartartuusut suleqatigalugit aaqqiissuteqartoqarnissaa tamaviaarluni sulissutigaa.
Procentip akileraarutissap, soraarnerussutisiaqalernissamut ileqqaarsimasassanik naammas-sinnissimannginneq pissutigalugu qaffanneqarnera
Innuttaasut 6.942-t soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut 2018-imi ileqqaarsimasassaminnik naammassinninnginnertik pissutigalugu procenti akileraarutissaat qaffanneqarpoq. Kisitsimmi ilaapput naalagaaffiup tjenestemanditut atorfeqartitai. Naalagaaffiup tjenestemanditut atorfeqartitaanut tunngatillugu aaqqitassaq isumannaarneqariarpat kisitsit suli minnerulissangatinneqarpoq.
Innuttaasut soraarnerussutisiaqalernissamut ileqqaarsimasassaminnut ikinaarlugit akiliisimasut 2020-p ingerlanerani naammassinnittut skattekortimik nutaamik, akileraarutissamik qaffataanngitsumik procentitalimmik tunineqarsinnaaqqullugit qarasaasiatigut ingerlaavartumik misissuisarnissaq Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup siunniussaraa.
Soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut peqataasussaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 21, 28. november 2016-imeersoq uani atuaruk.