Kalaallit Nunaat aamma Danmark marloriaammik akileraarnissaq pinngitsoorniarlugu isumaqatigiissummik, kalaallit Danmarkimi ilinniagaqartut akileraartarnerat pillugu aalajangersaaffiusumik atsioqatigiinnikuupput. Isumaqatigiissutip kinguneraa Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaanerup, Danmarkimi najugaqarneq ilinniarnermik/ilinniagaqarnermik pissuteqarpat kipinani ingerlaannarnissaa, naak taassuma ilutigisaanik Danmarkimut tamakkiisumik akileraartussaaneq aamma atuukkaluartoq.

Ilinniagaqarnersiutinik Kalaallit Nunaanniit pisaruit, taakku tassaapput aningaasarsiat B-t akileraaruteqaataasussat.

Danmarkimi SU-nik (Statens Uddannelsesstøtte) pisaruit, taakku Danmarkimi akileraaruteqaataasussaapput.

Kalaallit Danmarkimi ilinniagaqartutut isigineqartut tassaapput:

• inuit ilinniagaqarnersiutinik Kalaallit Nunaanni maleruagassat malillugit pisartut imaluunniit danskit SU-inik pisartut, aammali tassaallutik inuit soorlu nammineq aningaasarsiaqarnertik (ilinniartutut akissarsiaqarnertik) pissutigalugu ilinniagaqarnersiutinik taakkuninnga pisinnaanngitsut, kisiannili ilinniagaqartuunermi piumasaqaatinik naammassinninnermikkut ilinniagaqarnersiutinik tunineqarnissamut piumasaqaatinik naammassinnittut.
• inuit ilinniarnerminni, ilinniagaqarnerminni, pikkorissarnerminni assigisaalluunniit pissutigalugu Kalaallit Nunaanniit akissarsianik assigisaannilluunniit pisartut, soorlu lærlingit, årskursusertut (ilinniartitsisut il.il.) aammalu allat ilinniagaqarnerminni/pikkorissarnerminni Kalaallit Nunaanni sulisitsisumit, matumani aamma Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiutaanit akissarsiaqartinneqartut.
• inuit, inatsit isumaqatigiissulluunniit immikkut ittoq napertorlugu ilinniagaqarnermi tapiissutinik (Kalaallit Nunaanniit) pisartunik angajoqqaallit.

Ilinniagarisap/ilinniakkap/pikkorissarnerup assigisaataluunniit pitsaassusissaanut qanorluunniit annertutiginissaanut immikkut piumasaqaateqartoqanngilaq. Maleruagassani pineqartunut ilaapput tunngaviusumik ilinniagaq, taassuma kingorna ilinniagaq aamma ingerlaqqiffiusumik ilinniagaq kiisalu kingusinnerusukkut ilinniagaajunnartoq alla. Aammattaaq piumasaqaataanngilaq ilinniagaqartup ilinniarnissani/ilinniagaqarnissani/pikkorissarnissani sioqqullugu Kalaallit Nunaanni najugaqartuunissaa, imaluunniit Danmarkimi najugaqarnerata ilinniarnerinnarmik ilinniagaqarnerinnarmilluunniit siunertaqarnissaa.

Ilinniagaqarnersiutinik Kalaallit Nunaannut qinnuteqarlutillu akuerisaasimaguit, taava ilanngaatissatit ukuupput:

• Inummut ilanngaat nalinginnaasoq: Kr. 48.000 (2024-mi)
• Ilinniagaqartutut ilanngaat: Kr. 49.700 (2024-mi) MALUGIUK: QINNUTIGINEQASSAAQ.
• Naalagaaffeqatigiinnermi ilanngaat: Kr. 36.000MALUGIUK: QINNUTIGINEQASSAAQ.

Kalaallit Illuutaat Danmarkimiittut qinnuteqaammik suliaqarnermi amerlasuutigut ikiuussinnaasarput.

Danmarkimi ilinniagaqartutut immikkut eqqumaffigisassatit tassaapput:

• Ilanngaatigisinnaasavit qinnutiginissaat.
• Danmarkimi eqqortumik akileraartinneqarnissat qulakkeerniarlugu Danmarkimi siumoortumik nalunaarsuinissaq.
• Kalaallit Nunaanni eqqortumik akileraartinneqarnissat qulakkeerniarlugu Kalaallit Nunaanni siumoortumik nalunaarsuinissaq. Tamanna immikkut pingaaruteqarpoq Kalaallit Nunaanni aningaasarsiaqaruit, soorlu feriarnermi suliffeqarnikkut.

Kalaallit Danmarkimi ilinniagaqartut akileraartinneqarnerat pillugu ilitsersuut una Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup 2019-imi atulersippaa.