Siuartitamik akileraarusiinermi soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut Kalaallit Nunaata avataani inissisimasunut akiliuteqarnermi ilanngaateqarsinnaatitaaneq sulisitsisullu akiliutaanik ilanngaateqarsinnaatitaaneq atorunnaarsinneqartarput. ATP-mut aamma tjenestemandit soraarnerussutisiaqarnissaannut akiliuteqarnermi ilanngaateqarsinnaatitaaneq sulisitsisullu akiliutaanik ilanngaateqarsinnaatitaaneq allanngoratik ingerlaannassapput.

Kalaallit Nunaata avataani soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut akiliutit, tassunga ilanngullugit danskit savalimmiullu, siunissami aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni nalinginnaasumik ilanngunneqartalissapput. Kalaallit Nunaanni akileraarutit atuuttut nalingi atorlugit akileraaruserneqassaatit.

Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermiit taamatut ittumiik inuuninni kingusinnerusukkut soraarnerussutisiatit tigugukkit tunngaviatigut akileraaruteqartassanngilatit. Marloriaammik akileraartitsinissaq pinngitsoorniarlugu Kalaallit Nunaata Danmarkimik isumaqatigiissutaa pillugu immikkoortoq takujuk.

Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut Kalaallit Nunaata avataani inissisimasunut akileraarusiineq siuartitaq ukunani allannguuteqassanngilaq:

• Kalaallit Nunaanni soraarnerussutisiaqarnissamut neqerooruteqartunut akiliutit.

• Tjenestemandit soraarnerussutisiassaannut akiliutit.

• ATP-imut akiliutit.

Kalaallit Nunaata avataani soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut siuartitamik akileraarusiineq soraarnerussutisiavit qaffasinnerusumik akileraaruserneqarnissaannik kinguneqassanngilaq – aamma tunngaviatigut marloriaammik akileraaruteqassanngilatit.

Kalaallit Nunaata avataani soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut siuartitamik akileraarusiineq isumaqarpoq soraarnerussutisianik siuartitamik akileraarusiineq piffissamut akiliiffiusumut siuartinneqartoq. Paarlattuanik soraarnerussutisiannik tigusinerit tunngaviatigut Kalaallit Nunaanni akileraaruteqaataassanngilaq. Taamaalillutit tunngaviatigut aningaasanit taakkuninnga marloriarlutit akileraaruserneqassanngilatit.

Tapiissuteqartarneq pillugu paasissutissiineq

Tapiissuteqartarnermik aaqqissuussineq piffissami 2017-miit – 2021-imut atuutissaaq. Tapiissutit aningaasarsiatut A-tut akileraaruserneqartassapput. Tapiissutinut piumasaqaatinik ataani allassimasunik inunnut naammassinnittunut taamaallaat tunniunneqarsinnaapput:

• Kipitinneqanngitsumik tamakkiisumik 31. december 2016-imili Kalaallit Nunaannut akileraartussaatitaasut.

• Kalaallit Nunaata avataani soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut 2016-imi ilanngaatigineqarsinnaasumik imalt. sulisitsisup akiliutaanik ilanngaatigineqarsinnaasumik akiliuteqarsimasut.

• Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut qulaani taaneqartunut suli akiliuteqartartoq.

Inuit piumasaqaatinik naammassinnittut ukiuni 2017-miit - 2021-imut nunani allani soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut uppernarsarneqarsinnaasumik akiliuteqarsimaneq tunngavigalugu tapiissutinik pissarsisinnaatitaapput. Tapiissutit tassaapput:

• 2017-imiit - 2019-imut akileraaruteqannginnermi soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut akiliutit 5 procentii. Taamaattorli qaammammut ataatsimut annerpaamik 420 kr.-it.

• 2020-imiit - 2021-imut akileraaruteqannginnermi soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut akiliutit 3 procentii. Taamaattorli qaammammut ataatsimut annerpaamik 250 kr.-it.

Namminersortuni atorfillit aamma inuit namminerisaminnik soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussaqartut 2017-imut tunngatillugu soraarnerussutisiassanut akiliutinut tapiissutinik siusinnerpaamik 2018-imi qaammatit pingasukkaat pingajuanni qinnuteqarsinnaapput. Qinnuteqarsinnaaneq pillugu Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik erseqqinnerusumik paasissutissiissaaq.

Namminersorlutik Oqartussani, taassuma ataani suliffeqarfinni (tassunga ilanngullugit suliffeqarfiit namminersortitat, Nukissiorfiit, Mittarfeqarfiit aamma Asiaq) kiisalu kommunini atorfeqartunut tapiissutit 2017-imi kingornalu nalinginnaasumik akissarsisitsinermut atatillugu soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut ingerlaannartumik akilerneqartassapput.

Marloriaammik akileraartitsisarneq pinngitsoortinniarlugu Kalaallit Nunaat nunanik allanik akileraarutit pillugit arlalinnik isumaqatigiissuteqarsimavoq, taakkununngalu Danmark ilaavoq. Ilitsersuut manna Danmarkimik akileraarutit pillugit isumaqatigiissutip imaanik imaqarpoq.

Marloriaammik akileraartitsisarneq pillugu isumaqatigiissutit Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni atsiorneqartut aamma Kalaallit Nunaata nunallu allat akornanni atsiorneqartut imarisaat assigiinngitsorujussuupput.
Danmarkip saniatigut Kalaallit Nunaata nunallu allat akornanni akileraartitsisarneq pillugu isumaqatigiissutinut paasissutissanik perusukkuit imaluunniit Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni akileraartitsisarneq pillugu isumaqatigiissut atuarusukkukku isumaqatigiissutit ataasiakkaat uani nassaarisinnaavatit.

Aamma Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik tax@nanoq.gl aqqutigalugu imaluunniit oqarasuaat 34 65 00 aqqutigalugu saaffigissallugu tikilluaqqusaajuarputit.

Akileraarutit pillugit isumaqatigiissutit
Danskit kalaallillu marloriaammik akileraartitsisarneq pillugu isumaqatigiissutaat innuttaasut pigisatik aningaasarsiatillu aqqutigalugit marloriaammik akileraartinnginnissaat anguniarlugu atsiorneqarpoq.
Marloriaammik akileraartitsisarneq pillugu isumaqatigiissut ilinnut pensionisiaqartitsinerup akileraarutigisarnissaanut aamma sunniuteqarsinnaavoq.

Pensionisiaqartitsinerit marloriaammik akileraartitsisarneq pillugu isumaqatigiissummi artikel 17 a-mi eqqaaneqarpoq. 17 a-mi pensionisiat pensionisiaqartitsivimmiit imaluunniit pensionisiaqartitsisarfimmiit assingusumit pensionisiassanik neqeroortartumiit, inuillu pensionisiaqalerniarlutik isumaqatigiissuteqarfigisinnaasaat pineqarput.

Pisortanit pensionisiaritinneqartut, soorlu utoqqalinermi pensionisiat, pisortani sulinikkut pensionisiat artikel 17 a-mi pineqanngillat.

Malittarisassaq pingaarneq - nuna najugarisaq akileraartitsisussaavoq
Pensionisiat namminersortuneersut akissarsiallu allat assingusut naalagaaffiup ilaani immikkoortumit (nunamit akileraartitsisumit) inummut naalagaaffiup ilaani najugalimmut (nuna najugaqarfiusoq) tunniunneqartut taamaallaat nunami najugarisami akileraaruserneqarsinnaapput, siusinnerusukkut atorfeqarfigisameernersut atorfeqarfigisamiinnginnersulluunniit apeqqutaatinnagu. Takuuk artikel 17 a, imm. 1.

- Nuna najugaqarfik tassaavoq nuna akileraartarnikkut illit angerlarsimaffigisat. Nunaavorlu amerlanertigut najugaqarfigisartakkat.
- Nuna akileraarfigisaq tassaavoq nuna pensionisiaqarfigisat. Takuuk artikel 17 a, imm. 2.

Minitaqarneq - nunap akileraartitsisup akileraarusiinera
Pensionisianilli pensionisianik aqutsisumiit nunami allamiittumiit tigusisoqartarsimappat (nunamit nammineq najugarinngisamit) pensionisiat tunniunneqartut arlaatigut piumasaqarnikkut nunami allami akileraaruserneqarsinnaapput (nunamit akileraartitsisumit).

Pensionisianut qangaanerusoq tunniussisarnerit nunami allami ilanngaateqartillugit imaluunniit akileraaruserneqartussaatinnagit tunniunneqarsimappata tamanna atuutissaaq. Takuuk artikel 17 a, imm. 1.

Oqilisaaneq
Taamatut pisuni marloriaammik akileraartitsinissaq pinngitsoortinniarlugu isumaqatigiissusiortoqarnikuuvoq, taakkulu aqqutigalugit akileraarutinut nunami allami akilikkanut Kalaallillu Nunaata akileraarutit pillugit isumaqatigiissuteqarfigisimasaani oqilisaasoqarnissaa pillugu qinnuteqartoqarsinnaavoq.

Assersuutit

Assersuut: 1
Kalaallit Nunaanni pensionisiaqalerputit, pensionisiatillu Danmarkimi pensionisianut aqutsisumit tunniuneqartarput.

Tunniunneqartunut Kalaallit Nunaanni ilanngaateqartinneqarsimaguit imaluunniit akileraaruserneqarsimanngikkuit tunniunneqartunut Kalaallit Nunaannut akileraarutinut akiliissaatit.
Danmarkimi, Savalimmiuni imaluunniit Kalaallit Nunaanni aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni aaqqissuussinermut tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit ilanngaateqartinneqarsimaguit imaluunniit akileraaruserneqarsimanngikkuit pensionisiat ilinnut tunniunneqartut Kalaallit Nunaanni akileraarutaassanngillat.

Pensionisiat tamarmiusut ilinnut tunniunneqartut taamaalillutik tunniunneqarlutik akileraaruserneqartunit akileraaruteqaataasussaallutillu akileraarusigaasussaassanngillat.

Assersuut: 2
Kalaallit Nunaanni pensionisiaqalerputit, pensionisiatillu Danmarkimi pensionisianut aqutsisumit tunniuneqartarput.

Marloriaammik akileraartitsisarnermut isumaqatigiissut malillugu aallaaviatigut pensionisiannut Kalaallit Nunaanni akileraartussaavutit.

Pensionisiannut Danmarkimi ilanngaateqartinneqarsimaguit imaluunniit akileraaruserneqarsimanngikkuit Danmarkimi pensionisiarisannut aqutsisumit akileraartinneqassaatit.
Taamatut pisoqarsimappat marloriaammik akileraartitsisarnermut isumaqatigiissut naapertorlugu Danmarkimi akileraarutigisavit Kalaallit Nunaanni oqilisaaffiginissaannut qinnuteqarsinnaavutit.

Pensionisiaqarnerup nalaani inuit Danmarkimi najugaqartut
Assersuutigineqartut marluk siuliani taaneqartut muminneqarsinnaapput, taamaalilluni nunat pineqartut Kalaallit Nunaat Danmarkilu paarlaanneqarsinnaatillugit. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akileraartarnermut isumaqatigiissutaat tunngavigalugu taamatut pisoqarnera akileraarutitigut innuttaasumut allanngornavianngilaq, taamaalineranimi nunami allami pineqartumi akileraartitsisoqassaaq aamma akileraarutinut oqilisaaneq/akileraartitsinnginneq nunamut allamut pineqartumut qinnutigineqarsinnaassalluni.

Akissarsiat annikinnerusut tigussavakka?
Akileraarut soraarnerussutisiaqarnissamut akiliutigisannit tamarmiusuniit ilanngaatigineqassaaq. Tassa imaappoq soraarnerussutisiaqarnissamut nammineq akiliutitit aamma sulisitsisuit soraarnerussutisiaqarnissamut illit soraarnerussutisiassannut akiliutigisimasai.

Siuartitamik akileraarusiineq taamaalilluni taamaallaat soraarnerussutisiaqarnissamut akiliutinnut tunngasuuvoq. Akissarsiat tigusatit taamaattumik allanngussanngillat, kisiannili soraarnerussutisiaqarnissamut akiliutitit annikinnerulissapput. Tamannali isumaqanngilaq soraarnerussutisianit tigusatit ikinnerulissasut, takussutissiaq ataaniittoq takujuk.

Assersuut 42 %-imik akileraarutissat ilanngaatiginerat	Soraarnerussutisia-qarnissamut akiliineq qaammammut	Soraarnerussutisia-nissamut akiliineq Ukiumut	Ukiut 30-it kingorna Soraarnerussutisia-qarnissamut akiliineq	Ukiut 30-it kingorna soraarnerussutisiat tigusat, akileraarutillu akilereerlugit
01.01.2017 sioqqullugu	Kr. 3.000	Kr. 36.000	Kr. 1.080.000	Kr. 626.400
01.01.2017 kingorna	Kr. 1.740	Kr. 20.880	Kr. 626.400	Kr. 626.400

Siuartitamik akileraartarnerup eqqunneqarnerata siornaneersut soraarnerussutisianut Kalaallit Nunaata avataaneersunut akiliutit tigusisarnerillu qanoq pineqassappat?
Januaarip aallaqqaataa 2017 sioqqullugu soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut Kalaallit Nunaata avataaniittunut akiliutinnut inatsisip allannguutaa sunniuteqassanngilaq. Tamanna atuuppoq Kalaallit Nunaanniitillutit imaluunniit nunani allaniitillutit akiliisimanerit apeqqutaatinnagu.

Kalaallit Nunaata avataani soraarnerussutisiaqarnissamut maannakkut aaqqissuussanni qanoq pisoqassava?
Soraarnerussutisiaqarnissamut ilinnut neqerooruteqartoq siuartitamik akileraartarnermut qanoq atugassaqartitsisinnaanera allanngorarsinnaavoq.

Naatsorsuutigineqarpoq Kalaallit Nunaata avataani soraarnerussutisiaqarnissamut neqerooruteqartut arlalit maannakkut aaqqissuussat unitsissagaat aamma 1. januar 2017-ip kingorna akiliutinut soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernik nutaanik pilersitsissasut.
Taamaattumik ilimanarpoq siunissami soraarnerussutisianik neqeroortunni assersuutigalugu soraarnerussutisiaqarnissamut isumaqatigiissutinik marlunnik peqalissasutit.

Tassa imaappoq:
• Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussineq ulloq 31. decemberip 2016-ip tungaanut akiliutigisimasannik aningaasanik imaqartoq. Aaqqissuussineq taanna qularnanngitsumik unitsinneqassaaq.
• 1. januar 2017-imiit soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussineq nutaaq, aningaasanik akileraaruteqaataareersunik akiliiffiusoq.

Soraarnerussutisiassannik neqeroortuvit periuseq qulaani allassimasoq malissappagu soraarninngoruit soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernit marlunniit tigusaqartassaatit.

Tassa imaappoq

• Soraarnerussutisiat tigusartakkat, piffissami akilerneqarnerminni akileraaruserneqartut, tiguneqarnerini Kalaallit Nunaanni akileraaruteqaataassanngillat.
• Soraarnerussutisiat tigusartakkat, piffissami akilerneqarnerminni akileraaruserneqanngitsut, tiguneqarnerini

Kalaallit Nunaanni akileraaruteqaataassapput.

Inatsisip allanngornera pillugu maannakkut soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussannut qanoq sunniuteqassanersoq, soraarnerussutisiatigut neqeroortunnut atassuteqassasutit Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup kaammattuutigaa.

Sillimmasiisimanerit, soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut atasut tiguneqarnerini akilaaruteqaataassanngillat?
Aap, tunngaviatigut. Sillimmasiinerit amerlanerit, akileraaruteqaataareersunik soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut tamarmiusunut ilaasut, tiguneqarnerini tunngaviusumik akileraaruteqaataassanngillat. Akiliininni ilanngaateqarsimannginnerit-/sulisitsisullu akiliutaanik ilanngaateqarsimannginnerit uppernarsarsinnaassavat. Kalaallit Nunaata marloriaammik akileraartitsinissaq pinngitsoortinniarlugu nunani isumaqatigiissuteqarfiginngisaani, soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliisaruit malittarisassat allat atuussinnaapput, taamaattumik kaammattuutigineqarpoq nunami pineqartumi akileraartarnikkut malittarisassat misissussagitit.