Apeqqutit apeqqutigineqakulasut

Sooq tapiisoqartarpa?
Siuartitamik akileraartarnermut atatillugu ikaarsaariarnermi aaqqissuussinermik pilersitsinissamut aalajangiisoqarsimavoq. Piffissami ikaarsaariarfiusumi innuttaasunut pineqartunut taarsiissutitut tapiissuteqartoqassaaq.

Taarsiissutitut tapiissuteqartoqartarpoq, inatsimmi suliniutinut nutaanut atatillugu innuttaasut eqqorneqartut, allaffissornikkut peqquteqartumik, soraarnerussutisiaqarnissamut ileqqaagaat pioreersut unitsinneqassammata peqatigisaanillu nutaamik pilersitsisoqassalluni, aningaasanik akileraaruserneqartunik ileqqaagaqarneq tassani nanginneqassalluni. Tamanna amerlasuutigut ileqqaagaqarnerup allanngortinnerani aningaasartuuteqarnermik kinguneqassaaq tapiissutillu taamatut aningaasartuuteqarnermut taarsiissutitut eqqarsaatigineqarlutik.

Inatsit uani takujuk

Kikkut tapiissutisisinnaappat?
Sulisut piumasaqaatinik ataani allassimasunik naammassinnittut:

• Kipitinneqanngitsumik tamakkiisumik 31. december 2016-imili Kalaallit Nunaannut akileraartussaatitaasut.
• Kalaallit Nunaata avataani soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut 2016-imi ilanngaatigineqarsinnaasunik sulisitsisullut akiliutaannik ilanngaateqarsinnaatitaasunik akiliuteqarsimasut.
• Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut qulaani taaneqartunut suli akiliisartut.

Innuttaasoq Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaajunnaarpat tapiissutit unitsinneqassapput.

Inatsit uani takujuk

Qanoq annertutigisumik tapiissuteqartoqassava?
Tapiissutit akileraaruteqaataassapput. Tapiissutit ukiuni aningaasarsiorfiusuni 2017 – 2019-imi akileraarutit akilertinnagit soraarnerussutisiassanut akiliutit 5 %-iannik annertussuseqarput, taamaattorli qaammammut annerpaamik 420 kr.-it. Ukiuni aningaasarsiorfiusuni 2020 – 2021-imi akileraarutit akilertinnagit soraarnerussutisiassanut akiliutit 3 %-iannik annertussuseqarput, taamaattorli qaammammut annerpaamik 250 kr.-it.

Inatsit uani takujuk

Sulisugut tapiissutinik qanoq pissarsisinnaappat?
Pisortani sulisitsisunut (Namminersorlutik Oqartussat taassumalu ataani suliffeqarfiit (tassunga ilanngullugit suliffeqarfiit namminersortitat, Nukissiorfiit, Mittarfeqarfiit aamma Asiaq) kiisalu kommuninut atuuttoq tassaavoq sulisup soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussaanut tapiissutit akilerneqartassapput, qaammatit tamaasa akissarsisitsinermi nalinginnaasumik soraarnerussutisiaqarnissamut akiliutit peqatigalugit.

Sulisitsisunut allanut tamanut atuuttoq tassaavoq sulisut, tapiiffigineqarnissamut piumasaqaatinik naammassinnittut nammineerlutik tapiissutit pillugit Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut qinnuteqartassapput. Sulisoq piffissami ukiup tulliani juulip aallaqqaataaniit septemberip 30-anut ukiumi aningaasarsiorfiusumi siulianiittumi akiliutit pillugit tapiissutit tigunissaat Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut qarasaasiakkut qinnuteqaammik nassiussisinnaavoq. Qinnuteqaat suliarineqarpat akuersissutigineqarpallu tapiissutit toqqaannartumik sulisumut Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmiit tunniunneqartassapput.

Inatsit uani takujuk

Soraarnerussutisiaqarnissamut Pinngitsoorani ilaanissaq pillugu apeqqutit apeqqutigineqakulasut

Soraarnerussutisiaqarnissamut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu inatsit qaqugu atuutilissava?
Ulloq 1. januar 2018-imi Soraarnerussutisiaqarnissamut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu inatsit nutaaq atuutilissaaq.

Inatsit uani takujuk

Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu inatsimmi piumasaqaatinik naammassinnittumik sulisutsinnut soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermik pilersitsinissamut uagut sulisitsisut pisussaaffeqarpugut?
Naamik, pisussaaffeqanngilasi. Innuttaasut ataasiakkaat inatsimmik eqqortitsinissamut pisussaaffeqarput.
Taamaattorli atorfinitsitsinermut atatillugu soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinerit amerlanertigut ilanngunneqartarput, isumaqatigiissummut ilanngullugit imaluunniit akissarsiaqartitsinerup ilaattut. Taamatut soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussineq ”sulisitsisumit aqunneqartoq” inatsimmi piumasaqaatinik naammassinnippat taava soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinerup sulisitsisumit aqunneqartup, inatsisip sulisumit malinneqarnissaanut qulakkeerinneqataasinnaavoq.

Aamma soraarnerussutisiaqarnissamut ingerlataqartut imaluunniit aningaaseriviit peqatigalugit soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussineq pillugu isumaqatigiissuteqarnikkut sulisorsi ikiorsinnaavarsi. Taamaaliortoqarluarsinnaavoq, sulisup soraarnerussutisiaqarnissani nammineq tamaat akilersoraluarpagaluunniit. Taamaaliornikkut qaammammut akiliisarnerit qulakkiissavasi sulisullu akileraartarnikkut iluaquteqalerneq angusinnaallugu, ilissi soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermik aqutsinissigut. Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussineq sulisitsisumit aqunneqartoq sulisumut akileraartarnikkut iluaqutaanera tassaasinnaavoq, soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut sulisitsisup akiliutaa ilanngaatigineqarsinnaammat tamannalu isumaqarpoq sulisup nammineq qaammatit tamaasa akissarsiat allagartaasigut akileraarutitigut iluaquteqarnini takusinnaassammagu. Akerlianilli sulisoq namminerisamik soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pilersitamik akiliisaruni ilanngaat akileraaruteqaataasussanik ilanngaataassammat, tamannalu isumaqarpoq sulisup akileraaruteqataasussanik ilanngaatai tamarmiusut ilanngaammik aalajangersimasumik annerusariaqarmat (2017-imi 10.000 kr.) sulisup ilanngaat iluanaarutitut misigissappagu.

Inatsit uani takujuk

Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu inatsimmik Inatsisartut sooq eqqussippat?
Kalaallit Nunaanni innuttaasut utoqqaanerusut aningaasaqarnikkut pitsaasumik tunngaveqarnissaasa qulakkeerneqarnissaanut inatsit peqataassaaq. Peqatigisaanik siunissami ungasinnerusumi aningaasarsiornikkut atasinnaasumik naalakkersuinikkut ingerlatsisoqarnissaata qulakkeerneqarnissaanut inatsit peqataassalluni.

Inuiaqatigiit agguataarnerisa allaatigisaanerat malillugu siunissami utoqqaat annertuumik amerliartussapput. Tamatuma kingunerissavaa utoqqarnut aningaasartuutit annertunerulernissaat aningaasartuutillu taakku Kalaallit Nunaata ataatsimut aningaasaqarnerata qanoq ingerlanissaanut sunniutilerujussuussallutik.

Verdensbankip (Nunarsuatta aningaaserivia) nalunaarusiaani 1994- imeersumi innersuussutigineqarpoq nunat soraarnerussutisiaqarnikkut aaqqissuussinerat sukat pingasut tunngavigalugit pilersinneqassasut.

• Sukaq siulleq tassaassaaq pisortanit soraarnerussutisiaqarneq (Siusinaarluni soraarnerussutisiat aamma Utoqqalinersiat)
• Sukat aappaat tassaassaaq Suliffeqarfimmut atatillugu soraarnerussutisiassatut aaqqissuussat, atorfininnermut atatillugu pilersitat
• Sukat pingajuat tassaassaaq inuit ataasiakkaat soraarnerussutisiaat nammineq pilersitat.

Sukat pingasut tunngavigalugit aaqqissuussineq, nunap aningaasaqarnera ingerlanerliulissagaluarpat qajannaannerpaavoq, pisortanit aaqqissuussinerit kisiisa tunngavigalugit aaqqissuussinernut naleqqiullugit.

Sukat aappaat – suliffeqarfinnit soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussat
Kalaallit Nunaanni assigiimmik suliaqaqatigiit assigiinngitsut soorlu ilinniagartuut (Akademikerit) ukiuni arlaqalersuni ingerlalluartunik suliffeqarfimminnut atatillugu soraarnerussutisiaqarnermut aaqqissuussinernik peqareerput soorluttaaq tjenestemandit pitsaalluinnartumik atorfeqarnerminnut atatillugu soraarnerussutisiaqarnermut isumaqatigiissuteqartut. Piviusorli alla aamma tassaavoq suliaqaqatigiit allat assigiinngitsut suliffeqarfimmut atatillugu soraarnerussutisiaqartitsinerit aatsaat inerisarneqalermata imaluunniit allat soqanngivillutik.

Ullumikkut pensionistit suliffeqarfimminnut atatillugu soraarnerussutisiaqarnerat aningaasatigut malunnaataarpianngilaq. Tamanna utoqqalilluni soraarnerussutisiaqalernissamut ileqqaagaqarnissap annertunerusumik eqqumaffigineqarsimannginneranik peqquteqarpoq. Tamanna siunissami allanngorumaarpoq, suliffimmut atatillugu soraarnerussutisiaqalersinnaaneq atugaanerulerlunilu nalinginnaanerulerpat aammalu sulisut ataasiakkaat malugiumaarpaat aningaasarsiatik amerlanerujartuinnartut ukiut ingerlanneranni ileqqaagarisalerunikkit.

Sukat pingajuat - soraarnerussutisiat inuit namminneq pilersitaat
Kalaallit Nunaanni inuit nammineq pilersitaminnik soraarnerussutisiassanik ileqqaagaqartut ullumikkut ikippallaaqaat. Namminerisamik ileqqaakkat ullumikkut aningaasaqarnikkut annikitsuararsuarmik malunnaateqarput imaluunniit malunnaataanerat taasariaqaraniluunniit.

2013- imi 400 million koruunit missai soraarnerussutisiaqarnissanut akiliutigineqarsimapput. Taakku akissarsiat tamarmiusut akileraaruserneqartigatik 5 %-ia ataallugu naligaat. Naak ileqqaagaqartarnerup annertusiartornera ukiuni kingullerni 15 – 20-ni malunnaatilimmik annertusiartorsimagaluartoq soraarnerussutisiassanik ileqqaagaqartut suli ikippallaarput imaluunniit soraarnerussutisiaqalernissamut ileqqaagaqanngivissorlutik.

Ukiut ingerlanerini ileqqaakkat minnerpaamik 10 %-inut qaffanneqarnissaat inatsisip qulakkeerniartussaavaa.Tamanna ileqqaakkat annertusiartuaartinnerisigut qulakkeerneqassaaq 2018- imilu peqqussutip atuutilernerani soraarnerussutisiaqarnissamut ileqqaakkanut akilersuutit 4 %-inut angissusilerlugit akilersuutillu qaffatsikkiartortinnerisigut 2024-imi 10 % -inngorsimassallutik.

Erseqqissaatigineqassaaq Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pinngitsoorani ilaanissamut pingaarnertut anguniagaanngimmat utoqqalinermi pisortanit soraarnerussutisianut aningaasartuutikillisaatitut sakkussatut kisiannili inuit ataasiakkaat sapinngisamik inuuneq naallugu atuisinnaassusiat akileraarsinnaassusiallu nalimmassassallugu.

Inatsit kikkunnut atuuppa?

Ima isumaqarpoq, illit:

• Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaatitaaguit aamma
• 18- inik ukioqalereersimallutit, aamma
• Utoqqalinersiaqalernissamut ukiut killissarititaasut suli angusimanagit (siusinnerpaamik 66- iliiguit)
• Ileqqaagaqarnissamut tunngavissat 100.000 kr.- iuppata imaluunniit tassannga anneruppata.

Taava soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliisassaatit.

Inatsit uani takujuk

Ileqqaarnissamut tunngavik sunaava?
Ileqqaarnissamut tunngaviusoq tassaavoq inuup aningaasarsiai A-t aamma B-t tamarmiusut soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut aalajangersimasunut akiliutit ilanngullugit. Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliutit, aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqartussat, imaluunniit akiliutit, aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngaatigineqarsinnaanngitsut, ileqqaarnissamut tunngaviup naatsorsorneqarnerani akileraarutit akilertinnagit aningaasat nalingi naatsorsorneqassapput. Ileqqaarnissamut tunngaviup naatsorsorneqarnerani ataani taaneqartut naapertorlugit pisartakkat ilanngunneqassanngillat:

1) Namminersornerullutik Oqartussani aamma kommunini Kalaallit Nunaanni tjenestemandit pillugit inatsisartut inatsisaat,
2) Inatsisartut suliffeqarfiini tjenestemanditut atorfinitsitat pillugit inatsisartut inatsisaat,
3) Kalaallit Nunaanni naalagaaffimmi tjenestemandit pillugit inatsit,
4) Inunnut annertuumik innarluutilinnut ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat,
5) Meeqqanut tapiissutit pillugu Inatsisartut inatsisaat,
6) Meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat,
7) Pisortat ikiorsiissutaat pillugit Inatsisartut peqqussutaat,
8) Utoqqalinersiutit pillugit Inatsisartut inatsisaat,
9) Siusinaartumik pensionisiaqartut pillugit Inatsisartut inatsisaat,
10) Inissiani attartortitanik ineqarnermut tapiissutit pillugit Inatsisartut inatsisaat, aamma
11) Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut inatsisaat.

Ileqqaarnissamut tunngavigisat naatsorsorneqarnerini aamma uku ilaatinneqanngillat:
1) akilersuutit, inuup angajoqqaavisa imaluunniit pisortat pisussaaffigisaat, aamma
2) utoqqalinersiutit pillugit Inatsisartut inatsisaannut ilaanngitsut pensionitigut pisartakkat allat.

Inatsit uani takujuk

Qanoq annertutigisut akilerneqassappat?
Sulisup taamaallaat akissarsiaqartuunera imaluunniit aamma namminersortutut inuussutissarsiortuunera apeqqutaatillugu akiliutigineqartussat nalingi assigiinngitsut sulisumit akiliutigineqassapput. Akissarsiaqartunut aamma namminersortutut inuussutissarsiuteqartunut akiliutigineqartussat nalingi ukiut tamaasa 1 %-imik qaffattassapput.

Taakku saniatigut akiliutigineqartussat nalingi ileqqaarnissamut tunngaviusut qanoq annertutigineri apeqqutaassapput. Immikkoortut pingasut akornanni immikkoortitsisoqarpoq:
4. 150.000 kr.-inik amerlanerusunilluunniit ileqqaarnissamut tunngavigisat
5. 100.00 kr.-it aamma 150.000 kr.-it akornanni ileqqaarnissamut tunngavigisat
6. 100.000 kr.-inik ikinnerusunilluunniit ileqqaarnissamut tunngavigisat

Sulisup ileqqaarnissamut tunngavigisai 100.000 kr.-iuppata appasinnerullutilluunniit soraarnerussutisiaqarnissamut pinngitsoorani ilaanissamut akiliuteqassanngilaq. Ileqqaarnissamut tunngavigisanut immikkoortunut allanut marlunnut akiligassat pillugit takussutissiaq ataani takusinnaavat.

Ileqqaarnissamut tunngavigisat 150.000 kr.-iuppata anneruppataluunniit ukiumut akilerneqartussat

Ukioq

Akissarsiaqartut

Namminersortutut inuussutissarsiuteqartut

2018

4 %

2%

2019

5 %

3 %

2020 

6 %

4 %

2021

7 %

5 %

2022

8 %

6 %

2023

9 %

6 %

2024

10 %

6 %


Illit ileqqaarnissamut tunngavigisatit 100.000 kr.-it sinnersimappagit, kisiannili 150.000 kr.-it inorlugit, soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut akiliutissat tamarmiusut nalingi sulisup akilissanngilai. Paarlattuanilli inuit ileqqaarnissamut tunngaviat 100.000 kr.-iuppat sulisup akiligassaa akiliinissamut nalinga 0 procentimiik assigiimmik qaffatsikkiartortinneqassaaq inuillu ileqqaarnissamut tunngaviat 150.000 kr.-iuppat sulisoq 100 procentimik akiliissaaq. Ataaniittumi 125.000 kr.-inik ileqqaarnissamut tunngavigisaqartunut naatsorsuinermi assersuut takutinneqarpoq.

Ileqqaarnissamut tunngavigisat 125.000 kr.-iuppata ukiumut akiligassat nalingi 

Ukioq

Akissarsiaqartut

Akiliutit

2018

4 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

2 %

2019

5 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

2,5%

2020 

6 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

3 %

2021

7 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

3,5 %

2022

8 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

4 %

2023

9 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

4,5%

2024

10 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

5 %



Ileqqaarnissamut tunngavigisat 125.000 kr.-iuppata ukiumut akiligassat nalingi 

Ukioq

Namminersorlutik inuussutissarsiuteqartut

Akiliutit

2018

2 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

1 %

2019

3 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

1,5%

2020 

4 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

2 %

2021

5 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

2,5%

2022

6 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

3 %


Akissarsianit isertitanik aamma namminersortutut inuussutissarsiorluni ingerlataqarnermiit sinneqartoorutinik ileqqaarnissamut tunngaveqarpat sulisup akiligassat nalingi suut akiliutigissavai.

Sulisup ileqqaarnissamut tunngavigisai 100.000 kr.-it sinnersimappatigit, taakkulu akissarsiatut isertitaallutillu nammineq suliffiutaaniit sinneqartoorutaappata, akiliutigisassat tamaasa immikkut sulisup akiliutigissavai.

Tassa imaappoq:

• Akissarsiaqartunut/nammineq isertitaqartunut ileqqaarnissamut tunngavigisat ilai akissarsiaqarluni isertitanut akiligassat nalingi.
• Namminersortutut ingerlataqarnermiit ileqqaarnissamut tunngavigisat ilai nammineq ingerlataqarnermiit sinneqartoorutiniit akileraarutaasussanut akiligassat nalingi.

Inatsit uani takujuk

Sumut akiliisoqassava?
Sumut akiliinissaq inuup nammineq aalajangissavaa. Taamaattorli soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinerit pensionskarsimi, sillimmasiisarfimmi imaluunniit inuuneq tamaat imaluunniit pensionsforsikringsselskabimi, sillimmasiisarnermik ingerlatsinissamut Finanstilsynimiit akuerineqartumi inissisimassalluni. Taanna Kalaallit Nunaata avataani inissisimasinnaavoq. Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinerit aningaaserivimmi aamma inissisimasinnaavoq, aningaaserivik Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik inissisimappat imaluunniit aalajangersimasumik tassani ingerlatsiveqarpat.

Inatsit uani takujuk

Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pinngitsoorani ilaanissamut sulisoq inatsimmik eqqortitsinngippat susoqassava?
Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu inatsit naapertorlugu sulisup akiliuteqartarnini isumagisimanngippagu taava Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik akileraarutit allagartaannik nutaamik atulersitsissaaq akiliisimannginnerillu akileraarutissap procentiata qaavanut tapiliussatut akileqquneqassallutik. Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermik atorsinnaasumik sulisoq peqareersoq Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup ilisimappagu aaqqissuussinermut tassunga aningaasat akileqquneqartut nuunneqassapput. Taamatut aaqqissuussinermik Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik ilisimasaqanngippat sulisup atianut Pinngitsoorani Soraarnerussutisiassanik nutaanik Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik pilersitsissaaq.

Inatsit uani takujuk

Soraarnerussutisiaqarnissamut pinngitsoorani ilaanissaq pillugu inatsimmik sulisoq eqqortitsinngippat procenti akileraarutissaq qanoq annertutigisumik qaffanneqassava?
Sulisup procenti akileraarutissaa ukiumi qaffaaffiusumi akiligassat nalinginut atuuttunut naapertuuttunngorlugu procentia inissinneqassaaq. Tassa imaappoq, procenti akileraarutissaq assersuutigalugu 2019-imi sulisumut 5 %-imik aamma 2020 6 %-imik qaffanneqassaaq, sulisoq 2018-imi soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermik pilersitsisimanngippat, imaluunniit 2018-imut atuuttumik akiliutissap nalingatut qaffasitisigisumik sulisoq akiliisarsimanngippat.

Namminersortutut inuussutissarsiortunut atuuttoq tassaavoq procenti akileraarutissaq 2019-imi 3 %-imik aamma 2020-mi 4 %-imik qaffanneqarsinnaasoq. Namminersortutut inuussutissarsiuteqartunut 2022-ip tungaanut aamma akissarsiaqartunut/inuinnarnut 2024-ip tungaanut ukiuni tamani akiliutissat nalingi 1 %-imik qaffanneqartartussaammata, soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermik sulisoq suli pilersitsisimanngippat aamma naammattunik akiliisarsimanngippat procenti akileraarutissaq ukiuni tulliuttuni suli qaffaqqinneqartassaaq. Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliisimannginneq sulisup akileraarutissaata procentiata annertuumik qaffanneqarneranik taamaattumik kinguneqarsinnaavoq.

Inatsit uani takujuk