Akiligassat nalingi aamma ileqqaarnissamut tunngaviusut

Ileqqaarnissamut tunngavigisanit procenti aalajangersimasoq aallaavigalugu soraarnerussutisiaqarnissamut ileqqaarnernut illit akiliissaatit. Ileqqaarnissamut tunngaviusut tassaapput aningaasarsiat A-t aamma B-t tamarmiusut. Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut sulisitsisut akiliuteqartarpat aningaasat taakku ileqqaarnissamut tunngaviusunut ilanngunneqassapput.

Akissarsialiunerit imaluunniit namminersortutut inuussutissarsiortuunerit apeqqutaatillugu akiligassat nalingi assigiinngitsut arlaat akilissavatit. Akissarsialinnut aamma namminersortutut inuussutissarsiuteqartunut akiligassat nalingi ukiut tamaasa 1 %-imik qaffattassapput.

Taakku saniasigut akiligassat nalingi ileqqaarnissamut tunngaviusut qanoq annertutigineri apeqqutaassapput. Immikkoortut pingasut akornanni immikkoortitsisoqarpoq:
1. 150.000 kr.-inik amerlanerusunilluunniit ileqqaarnissamut tunngavigisat
2. 100.00 kr.-it aamma 150.000 kr.-it akornanni ileqqaarnissamut tunngavigisat
3. 100.000 kr.-inik ikinnerusunilluunniit ileqqaarnissamut tunngavigisat

Ileqqaarnissamut tunngavigisatit 100.000 kr.-iuppata appasinneruppataluunniit soraarnerussutisiaqarnissamut pinngitsoorani ilaanissamut piumasaqaammut akiliuteqassanngilatit.

Ileqqaarnissamut tunngavigisanut immikkoortunut allanut marlunnut akiligassat nalingi takussutissiami tulliuttumi takusinnaavat.

Ileqqaarnissamut tunngavigisat 150.000 kr.-iuppata anneruppataluunniit ukiumut akiligassat nalingi

Ukioq

Akissarsialik

Namminersortutut inuussutissarsiuteqartut

2018

4 %

2 %

2019

5 %

3 %

2020 

6 %

4 %

2021

7 %

5 %

2022

8 %

6 %

2023

9 %

6 %

2024

10 %

6 %


Ileqqaarnissamut tunngavigisatit 100.000 kr.-it sinnersimappagit kisiannili 150.000 kr.-it inorlugit, soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliutissat, ileqqaarnissamut tunngavigisat nalingi tamarmiusut akilissanngilatit. Taarsiulluguli akiliummik, inunnut 100.000 kr.-inik ileqqaarnissamut tunngavigisaqartuniit 0 procentimiik aallartillugu inunnut 150.000 kr.-inik ileqqaarnissamut tunngavigisaqartunut 100 procentip tungaanut assigiimmik annertusiartortinneqartumik akiliissaatit. Ileqqaarnissamut 125.000 kr.-inik tunngavigisaqartunut naatsorsuinermi assersuut ataani takutinneqarpoq. Maluginiaruk namminersortutut inuussutissarsiortuunersutit imaluunniit inuussutissarsiortuunnginnersutit tunngavigalugu assigiinngissuteqarmata.

Ileqqaarnissamut tunngavigisat 125.000 kr.-iuppata ukiumut akiligassat nalingi  

Ukioq

Akissarsialik

Akiliutit

2018

4 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

2 %

2019

5 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

2,5%

2020 

6 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

3 %

2021

7 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

3,5 %

2022

8 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

4 %

2023

9 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

4,5%

2024

10 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

5 %


Ileqqaarnissamut tunngavigisat 125.000 kr.-iuppata ukiumut akiligassat nalingi 

Ukioq

Namminersortutut inuussutissarsiuteqartut

Akiliutit

2018

2 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

1 %

2019

3 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

1,5%

2020 

4 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

2 %

2021

5 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

2,5%

2022

6 % x (125000 – 100000) / (150000 – 100000))=

3 %


Akissarsianit isertitanik aamma namminersortutut inuussutissarsiorluni ingerlataqarnermit sinneqartoorutinik ileqqaarnissamut tunngavigineqarpata akiligassat nalingi.
Iileqqaarnissamut tunngavigisatit 100.000 kr.-it sinnersimappagit taakkulu akissarsiatut isertitaallutillu nammineq suliffiutigisamit akileraaruteqaataasussatut sinneqartoorutaappata, akiliutigisassat tamaasa immikkoortillugit akiliutigissavatit. Tassa imaappoq:
• Akissarsialittut/nammineq isertitaqartunut ileqqaarnissamut tunngavigisat ilai akissarsialittut isertitanut akiligassat nalingi.
• Namminersortutut ingerlataqarnermiit ileqqaarnissamut tunngavigisat ilai nammineq ingerlataqarnermiit sinneqartoorutiniit akileraaruteqaataasussanit akiligassat nalingi.

Isertitat ileqqaarnissamut tunngavigisanut ilaanngitsut
Ileqqaarnissamut tunngavigisat naatsorsornerini pisartakkat arlallit ilaatinneqanngillat. Ileqqaarnissamut tunngavigisat naatsorsornerini pisartakkat ataani taaneqartut ilaatinneqanngillat:

1) Namminersornerullutik Oqartussani aamma kommunini Kalaallit Nunaanni tjenestemandit pillugit inatsisartut inatsisaat,
2) Inatsisartut suliffeqarfiini tjenestemanditut atorfinitsitat pillugit inatsisartut inatsisaat,
3) Kalaallit Nunaanni naalagaaffimmi tjenestemandit pillugit inatsit,
4) Inunnut annertuumik innarluutilinnut ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat,
5) Meeqqanut tapiissutit pillugu Inatsisartut inatsisaat,
6) Meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat,
7) Pisortat ikiorsiissutaat pillugit Inatsisartut peqqussutaat,
8) Utoqqalinersiutit pillugit Inatsisartut inatsisaat,
9) Siusinaartumik pensionisiaqartut pillugit Inatsisartut inatsisaat,
10) Inissiani attartortitanik ineqarnermut tapiissutit pillugit Inatsisartut inatsisaat, aamma
11) Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut inatsisaat.

Ileqqaarnissamut tunngavigisat naatsorsornerini aamma uku ilaatinneqanngillat:

1) akilersuutit, inuup angajoqqaavisa imaluunniit pisortat pisussaaffigisaat, aamma
2) utoqqalinersiutit pillugit Inatsisartut inatsisaannut ilaanngitsut pensionitigut pisartakkat allat.

Tassa imaappoq, assersuutigalugu ileqqaarnissamut tunngavigisamut akilersuutit makku ilaatinneqassanngillat: Tjenestemandit, siusinaartumik aamma utoqqalinermi utoqqalinersiutit, ilinniagaqarnersiutit, meeqqanut tapiissutit, ineqarnermut tapiissutit, pisortat ikiorsiissutaat aamma meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiissutit aamma annertuumik innarluutillit aningaasartuuteqarnerinut matussutissat tapiissutit.
Assersuutit tamakkiisuunngillat.