Akileraartarnermi nalikilliliinerit il.il. pillugit Akileraartarnermut Pisortaqarfiup kaajallaasitaa nr. 1, 21. juni 1986-imeersoq.

Akileraartarnermi nalikilliliinerit il.il. pillugit Akileraartarnermi Pisortaqarfiup kaajallaasitaa nr. 1, 21. juni 1986-imeersoq.




A. Aallaqqaasiussat


Akileraartarnermi nalikilliliinerit il.il. pillugit Namminersornerullutik Oqartussat Nalunaarutaanni nr. 18-imi 9. juni 1986-imeersumi, aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 5-imi 19. maj 1979-imeersumi kingullermillu allanngortinneqartumi Inatsisartut inatsisaagut nr. 3-kut 5. juni 1986-imeersumi, § 17, nr. 1 tunuliaqutaralugu killilersorneqanngitsumik nalikilliliisinnaanerit ukioq aningaasarsiorfiusoq 1986 aallarnerfigalugu eqquteqqinneqarput, taamaalilluni piffissani aalajangersimasuni nalikillileeriaaseq, akileraartarnermi nalikilliliinerit il.il. pillugit Namminersornerullutik Oqartussat Nalunaarutaagut 20. december 1985-imeersukkut aalajangersakkat ukiumi aningaasarsiorfiusumi 1986-imiit atuutilersut, kingumoortumik atuutilersumik atortuujunnaarsinneqarpoq.


Maleruagassianit siusinnerusukkut atuuttunit, akileraartarnermi nalikilliliinerit il.il. pillugit Namminersornerullutik Oqartussat Nalunaarutaanni nr. 9-mi 26. juni 1979-imeersumi taassumalu allanngortinneqarnera pillugu Kaajallaasitami nr. 14/80-imi 25. juni 1980-imeersumi taaneqartunit makku allannguutaapput:


I. Illuutini inissiatut atorneqartuni aasarsiortarfinnilu maskiinanik, pequtinik ingerlatsinermilu atortunik assigisaannik nalikilliliisinnaanerit atorunnaarsinneqarput, takuuk Nalunaarummi § 1, stk. 3. Siusinnerusukkut periaaseq assigalugu illuutinut inissianut aasarsiortarfinnullu nalikilliliisoqarsinnaanngilaq.


II. Pigisanut aalaakkaasunut Kalaallit Nunaata avataanniittunut nalikilliliisinnaaneq atorunnarsinneqarpoq, takuuk Nalunaarummi § 1, stk. 4.


III. Ajutoornermi sillimmasiisarfimmit pissarsiat taartisialluunniit, pigisap pissarsiarinerani aningaasartuutinit nalikilliliissutaasimanngitsunit anneruppata, taakkua ukiumi aningaasarsiorfiusumi naatsorsorneqarfigisinnaasaanni akileraaruserneqassapput, takuuk Nalunaarummi § 12, stk. 2.


IV. Pigisanit nalikillilerneqarsinnaasunit iluanaarutit ajunaarutilluunniit naatsorsornerini pappiarat nalingisa apparnerannit ajunaarutit ilanngaatigineqarsinnaajunnaarput, takuuk aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 3, 5. juni 1986-immersumi § 25 A, imm. 1, taannali aatsaat atuutilerpoq 1. juli 1986 aallarnerfigalugu.


B. Pigisat nalikillilerneqarsinnaasut


1. Nalunaarummi § 1 naapertorlugu maleruagassiat maskiinanut, pequtinut ingerlatsinermilu atortunut assigisaannut, umiarsuarnut, illuutinut, ininut attartukkanut allanngortiterinermi aningaasartuutinut, pioreersup pitsaaqutaanut (good-will), piffissanut killilikkanut pisussaaffinnut kiisalu atortunik ikkussuinermi aningaasartuutinut atuupput, pigisat taagorneqartut inuutissarsiornermut atorneqarpata.


2. Maskiinat pequtillu saniatigut ingerlatsinermi atortutut isigineqartut tassaapput, assersuutigalugu sakkuutit kiisalu biilit atortullu allat assakaasullit. Illuutini inissiatut atorneqartuni aasarsiortarfinnilu ingerlatsinermut atortut nalikilliliisinnaanermut Nalunaarummi pineqanngillat, takuuk § 1, stk. 3, taamaalillunilu nalikillilerneqarsinnaanatik. Pigisanulli aalaakkaasunut allanut Kalaallit Nunaata avataaniittunut ingerlatsinermut atortunik nalikilliliisinnaaneq atortuuinnarpoq.
Maleruagassiat angallatinut inuutissarsiornermi atorneqartunut atuupput, takuuk Nalunaarummi § 1, nr. 2. Angallatilli privatimik taamaallaat atorneqartut, soorlu nuannaariutit assigisaallu, akileraartarnikkut nalikillilerneqarsinnaanngillat.
Nalunaarummi § 1, stk. 3 aamma 4 naapertorlugit illuutit inissiatut atorneqartut, aasarsiortarfiit kiisalu illuutit Kalaallit Nunaata avataaniittut nalikilliliisinnaanermut maleruagassiani pineqanngillat, Naalakkersuisulli taakkualuunniit taamaaliornissamut piginnaatitaat immikkut ittunik pissutissaqartoqartillugu pigisanut aalaakkaasunut tamakkununnga nalikilliliisinnaanermut akuersissuteqarsinnaapput.


3. Illuutit qulaani taaneqartut kisiisa pinnagit illuutit tamarmik inuutissarsiornermut atorneqartut nalikillilerneqarsinnaapput, takuuk Nalunaarummi § 1, nr. 3, soorlu savaateqarnermut, aalisarnermut, assassorluni inuutissarsiornermut, suliffissuaqarnermut, niuertarfiuteqarnermut, akunnittarfiuteqarnermut neriniartarfiuteqarnermullu, filmertarfiuteqarnermut kiisalu allaffeqarnermut nioqqutissaasiveqarnermullu atasumik illuutit ingerlatsinermut atorneqartut.


4. Illuut sananeqaatimigut ilaqutariit illuattut imaluunniit illuutitut inissiatut atorneqartutut isigineqarsinnaappat nalikilliliiffigineqarsinnaanngilaq, illuut inuutissarsiornermut atorneqaraluarpalluunniit, soorlu ilaqutariit illuat allaffittut aaqqissuunneqarsimagaluarpalluunniit.


5. Nalikillilerneqarsinnaapputtaaq illuutini nalikillilerneqarsinnaasuni ikkussukkat immikkut ittut. Ikkussukkatut immikkut ittutut isigineqarput ikkussukkat illuutinut attaveqartut ingerlanneqarnerannullu atorneqartut, soorlu qitiusumik kiassaateqarfiit, elevatorit, oliamik kiassaateqarnermut atortut tankillu, TV-mik isiginnaaruteqarnermi antenneqarfiit aammalu kissarsuutit innaallagiatortut gas-itortullu, nillataartitsiviit errorsiviillu.


6. Kiisalu nalikillilerneqarsinnaapput assatat, aqqusinernut, illuutit akornini ungalusanut, biilit unittarfiinut, ungaluukkanut assigisaannullu aningaasartuutit, assatat il.il. pineqartut illumut nalikillilerneqarsinnaasumut atappata atavinngikkaluarlutilluunniit illuutip ingerlanneqarneranut iluaqutaappata.


7. Ininut attartukkanut allanngortiterinerni immikkullu aaqqissuussinerni aningaasartuutit nalikilliliissutigineqarsinnaapput Nalunaarummi § l, nr. 4 naapertorlugu. Nalinginnaasumik aserfallatsaaliinermut aningaasartuutit, inuutissarsiornermut ingerlatsinermut atorneqartut attartortumillu aningaasartuutigineqartut ingerlatsinermi aningaasartuutitut ilanngaatigineqarsinnaapput.


8. Ingerlassap pioreersup pitsaaqutaanut inuutissarsiornermilu atorneqartumut aningaasartuutit nalikilliliissutigineqarsinnaapput, takuuk Nalunaarummi § 1, nr. 5. Ingerlassap pioreersup pitsaaqutaanut isigineqarajupput pisiniartartut, niuernermi attaveqarfiit assigisaasalu nalingat. Pisisoq tunisisumit allaalluinnartumik ingerlataqaraluartoq, tamatumuunakkullu pisisartunik tigusaqarani, taamaallaalli init atornissaannut akiliiginnarsimalluni akiliutit tamakkiisumik nalikilliliissutigisinnaavai. Nalikilliliisinnaanissamulli piumasarineqarpoq init pisiarineqartut inuutissarsiornermut atorneqarnissaat.
Pigisat arlallit tunineqarnissaat pillugu illua'tungeriit isumaqatigiissuteqarnerminnut atasumik, soorlu illut ingerlatsinermut atortui pioreerneratalu pitsaaqutaa ilanngullugit, akiliutissat pigisanut agguataarsimappatigik, taava agguataarineq tamanna nalinginnaasumik tunngaviliunneqassaaq, akileraartarnermulli oqartussaasut illua'tungeriit isumaqatigiissutaat tamatigorluinnaq malittussaanngilaat pissutsillu pisariaqartippassuk pisiarinerani aningaasartuutit pigisanut ataasiakkaanut allatut agguataarsinnaallugit.


9. Piffissami killilimmi pisinnaatitaaffinnut akiliutit, tassa iluanaarutisiat, attartortitsinermut imaluunniit attartornermut isumaqatigiissutit malillugit piginnaatitaanermut akiliutit kiisalu atuakkiortutut eqqumiitsuliortutulluunniit pisinnaatitaaffiit aammalu allapalaanut nioqqutissanullu ilisarnaatinut ilisimannittutullu piginnaatitaaffiit (know-how) assigisaannillu pisinnaatitaaffiit aammattaaq nalikilliliissutaasinnaapput, takuuk Nalunaarummi § 1 nr. 6. Pisussaaffik akileraartussaasumit namminermit pisuuppat nalikilliliissutigineqarsinnaanngilaq.


10. Atortunik, pisortat namminersortulluunniit suliffeqarfiinut attavilersitsinermi, ikkussukkat pineqartut suliffeqarfimmi inuutissarsiornermut pingaaruteqarpata imaluunniit illuut ikkussuiffigineqartoq nalikillilerneqarsinnaappat attavilersitsinermi akiliutit Nalunaarummi § 1, nr. 7 naapertorlugu nalikilliliissutaasinnaapput.
Tamatumani soorlu pineqarput imeqarfinnut, eqqaaviit aqqutaannut, innaallagissiorfinnut nukiliorfinnullu allanut, kiassaateqarfinnut telefoneqarfinnullu attavilersitsinerni aningaasartuutit.
Attavilersitsineq inuutissarsiornermut privatimullu siunertanut atappat taamaallaat nalikilliliissutigineqarsinnaavoq attavilersitsinermut aningaasartuutit ilaat inuutissarsiornermut tunngasut.
Illuliorfissanut sanaartorfigineqarsimanngitsunut atatillugu attavilersitsinermi aningaasartuutit nalikilliliissutigineqarsinnaanngillat. Aatsaat inuutissarsiornermut attuumassuteqartumik sanaartornikkut inaarneqareerneratigut.


11. Aallartisarnermut, misileraanermut, ilisimatusarnermut, pisariillisaanermut, illumut toqqavissamik pitsanngorsaanermut assigisaannullu aningaasartuutit aningaasarsiornermut pingaaruteqartut Nalunaarummi toqqaannartumik ilaanngillat, Naalakkersuisulli taakkualuunniit taamaaliornissamut piginnaatitaat aningaasartuutit taamaattut aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarnissaannut akuersissuteqarsinnaapput, takuuk Nalunaarummi § 1, stk. 2.


12. Nalunaarummi aalajangersakkani pineqarput inuutissarsiutigalugu ingerlassat suugaluilluunniit tamarmik, kiisalu namminersorlutik inuutissarsiortut sulinermillu inuutissarsiutillit. Malittarisassat pigisanut inuutissarsiummut atorneqartunut tamanut assigiimmik atuupput.


13. Ingerlassaq aktieselskabimit anpartsselskabimilluunniit pigineqarpat nalikilliliineq selskabip isumagissavaa. Aktienik anpartinillu piginnittup selskabip pigisaasa ilaat piginneqataanerminnut naapertuuttut nalikillilersinnaanngilaat. Akerlianilli ingerlataq qassiiussaappat (interessentskab) selskabimilluunniit nammineerluni akileraartussaatitaanngitsumit pigineqarpat nalikilliliinerit piginneqataasut ataasiakkaat isumagissavaat.
Ingerlatamik qassiiussamik piginneqataasut nalikilliliineq assigiinngitsumik agguataarsinnaavaat. Piginneqataasut assigiimmik nalikilliliigaluartut aningaasat nalikilliliissutaasut assigiinngitsunik annertussuseqarsinnaapput, pigisat pissarsiarineranni akiliutit assigiinngissimappata. Tamanna soorlu pisinnaavoq kisimiilluni ingerlatsisoq ingerlatsinermut atortunik, illuutinik piginnaatitaaffinnillu kisermaassigallarami akiliutigisimasaminit qaffasinnerusumik akiliisitsilluni piginneqateqalersimappat.


C. Pigisat inuutissarsiornerinnarmut atorneqartut.


14. Nalunaarummi imm. I-mi maleruagassiat taamaallaat atuupput pigisat inuutissarsiornerinnarmut atorneqarpata. Pigisat privatiinnarmik atorneqarpata nalikilliliisoqarsinnaanngilaq. Pigisat inuutissarsiornermut privatimillu atorneqarpata Nalunaarummi imm. II-mi nalikilliliisinnaanermut maleruagassiat immikkut ittut atorneqassapput.


15. Pigisat inuutissarsiornermi ingerlatsinermut atortutut taamaallaat isigineqarput piginnittup nammineq inuutissarsiornerminut atorpagit imaluunniit attartortissimappagit. Piginnittup qanoq taassumannga atuinera aalajangiisuussaaq ingerlatsinermi atortup inuutissarsiornerinnarmut atorneqartutut isigineqarnissaanut. Piginnittup ingerlatsinermi atortoq sulisuminut privatimik atugassaritippagu, ingerlatsinermut atortoq inuutissarsiornerinnarmut atorneqartutut isigineqaannassaaq.
Aktie- imaluunniit anpartsselskabimi ingerlatsinermi atortut inuutissarsiornerinnavimmut atortutut isigineqassapput, ingerlatsinermut atortut amerlanernik aktiaatilimmit/piginneqatigiinnermut uppernarsaataatilimmit allanilluunniit privatimik atorneqaraluartut.


16. Qassiiulluni piginneqatigiiffimmi ingerlatsinermut atortut Nalunaarummi imm. I naapertorlugu nalikillilerneqartassapput, piginneqataasup ingerlatsinermi atortut inuutissarsiornerinnarmut atorsimappagit ilanngulluguli privatimik atortarsimappagit imm. II naapertorlugu nalikillilerneqartassallutik.
Piginneqataasup ataasiinnaap ingerlatsinermi atortoq inuutissarsiornermut privatimillu atorpagu imm. II-mi maleruagassiat naapertorlugit nalikilliliissaaq, piginneqataasullu allat imm. I naapertorlugu nalikilliliissallutik.


17. Pigisaq tamakkiisumik inuutissarsiornermut atorneqarpat pissarsiarinerani akiliutit tamakkiisumik aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit nalikilliliinikkut ilanngaatigineqarsinnaapput. Nalikilliliineq siusinnerpaamik pisinnaavoq ukiumi pisiffiusumi kingusinnerpaamillu ukiumi tunineqarfiani/pigiunnaarfiani, killissarititalli taakku iluanni akileraartartup (piginnittup) nammineerluni aalajangersinnaavaa qanoq ililluni nalikilliliisarnini agguataarniarnerlugit. Pisiarinerani akiliutigisimasani ukiumi pisiffimmini kingusinnerusumiluunniit tamakkiisumik nalikilliliissutigisinnaavai, taamatullu ukiunut arlalinnut agguataarlugit nalikilliliissutigisinnaallugit. Ukiut tamaasa nikerartunik nalikilliliisinnaavoq soorluttaaq ukiumi ataatsimi arlalinniluunniit nalikilliliinngitsoorsinnaalluni.


18. Akileraartussaasoq arlalinnik nalikillilerneqarsinnaasunik pigisaqaruni pigisat ataasiakkaat immikkut nalikillilersinnaavai, imaluunniit pigisat gruppekkaarlugit/tamaasaluunniit kisitsimmik procentimilluunniit aalajangersimasumik nalikillilersinnaavai. Pigisaq nalikillilerneqarsinnaasoq pigiunnaarneqarpat pigisamut tamatumunnga iluanaarutit ajunaarutilluunniit naatsorsorneqassapput. Pigisat gruppekkaarlugit/tamaasaluunniit ataatsikkut nalikillilerneqarsimappata pigiaamut pigiunnaakkamut qanoq atsigisoq nalikilliliissutaasimanersoq naatsorsorneqassaaq.
Akileraartussaasoq nammineerluni nalunaarsuiffimmigut ersarissumik allanik paasissutissiinngippat nalikilliliinerit pigisat assigiinngitsut nalingi naapertorlugit agguataarneqassapput.


19. Pigisap pissarsiarinerani aningaasartuutiviit, tassa pisiarinerani akiusoq, akitsuutinut akiliut, assartorneqarnera, ikkussorneqarnera il.il. nalikilliliissutaasinnaapput. Akiligassarsilluni pisinermut atasumik erniatigut tapiliussat pisinermi akiliummut qaffaatitut naatsorsuunneqassapput.
Pigisap pitsanngorsarneranut aningaasartuutit pisiarinerani aningaasartuutitut suliarineqassapput. Pitsanngorsaatitut taamaallaat isigineqarput aningaasartuutit, aningaasartuutit pigisap pissarsiarineranit pitsaanerulersinneranut atorneqarsimasut, takuuk Nalunaarummi § 11. Pitsanngorsaasoqanngippat aningaasartuutit aserfallatsaalinermi aningaasartuutitut tamakkiisumik ilanngaatigineqarsinnaapput, takuuk aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 17.
Pigisamik pisinermut atatillugu kingusinnerusukkulluunniit pigisamik qularnaveeqqusiinikkut taarsigassarsianut aningaasartuuteqartoqarpat, tamatumani ilaallutik pappiaraatit nalikillineri, Naalakkersuisut taakkualuunniit taamaaliornissamut piginnaatitaat akuersissuteqartinnagit pissarsiarineranut pitsanngorsarneranulluunniit aningaasartuutinut taakku ilanngunneqarsinnaanngillat, takuuk Nalunaarummi § 15.
Akileraartussaasoq pigisamik pissarsinermut atatillugu erhvervsstøtte pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu erniaqaranilu taarsersugassaanngitsumik taarsigassarsisimappat, taakkua pissarsiarinerani aningaasartuutinit ilanngaatigineqassapput. Taarsigassarsiaq kingusinnerusukkut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akileqquneqarpat akiliutigineqartut pissarsiarinerani aningaasartuutit taamaaqataannik qaffanneqassapput, takuuk Nalunaarummi § 15, stk. 2.


20. Pigisap pigiunnaarnerani akileraarutitigut nalingata naniniarnerani tunngavigisassaq tassaavoq pigisap tuninerani akigitinneqartoq. Tassannga peerneqassapput aningaasartuutit tunisinermut atasut. Tuninerani akigititap ilaannaa aningaasanngorlugu tiguneqarpat akiligassat sinnerisa pappiaratigut nalikillinerat ilanngaatigineqarsinnaanngilaq, takuuk aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 25 A, imm. 1.
Taamaattumik tuninerani akiusoq akileraaruteqaataasussaq tassaavoq tuninerani akiusoq allassimasoq tuninerani aningaasartuutit ilanngaatigalugut.


21. Nalunaarummi § 3, stk. 1 naapertorlugu piffissaq tunniussivik aalajangiisuussaaq ingerlatsinermi atortut umiarsuillu qaqugu pisaarineqartutut isigineqarnissaannut. Tunniunneqareersimanissaanut aalajangersakkami pineqanngilaq ingerlatsinermi atortoq pisisumut tunniunneqareersimanissaa tassaniluunniit ikkunneqareersimanissaa.
Ingerlatsinermi atortoq tunniunneqarsimasutut isigineqarnissaanut naammappoq, ingerlatsinermi atortup ajutoornissaanut akisussaassuseq pisisumiilersimappat.


22. Aatsaalli nalikilliliisoqarsinnaavoq ingerlatsinermut atortup suliffeqarfiup ingerlannerani atugassatut pissarsiarisimappat tassaassallunilu ingerlatsinermut atortoq inaareersoq suliffeqarfimmut ingerlareersumut tunniunneqartoq. Ingerlatsinermut atortoq suliffeqarfimmi sananeqarpat suliffeqarfimmi ingerlareersumi atorneqarnissaminut inaareersimaguni aatsaat nalikillilerneqarsinnaavoq.
Pitsanngorsaanermut aningaasartuutinut atatillugu apeqqutaavoq aningaasartuutit qaqugukkut aningaasartuugineqarsimanersut.


23. Illuut pissarsiarineqartutut isigineqassaaq isumaqatigiissuteqavinnikkut pisiarineqaraangat imaluunniit - akileraartussaasup nammineq sanappagu - inaarnerani, takuuk Nalunaarummi § 3, stk. 2.


24. Pigisaq pissarsiarineqarneranit akiliutaasumit nalikilliliissutaasimanngitsumit qaffasinnerusumik akilersillugu tunineqarpat, iluanaaruteqartoqarpoq ukiumi tunineqarfiani aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqartussanik.
Pissarsiarinerani akiliutaasimasoq tamakkiisumik nalikillilersimagaanni iluanaarut tassaavoq tuninerani akigitinneqartoq. Iluanaarut akileraaruteqaataasussaavoq pigisaq nalikillilerneqarsimanngikkaluarpalluunniit - taamaassappalli taamaallaat iluanaaruteqartoqassaaq tunisinermi akigititaq pissarsiarinerani akiliummit anneruppat.
Taamatut akileraarusiineq pisarpoq pigisap akileraartussaasup inuutissarsiornerminut iluanaarniarnerminulluunniit atatillugu pisisimanera apeqqutaatinnagu.


25. Pigisaq pisiarinerani akiliutaasimasup nalinganit nalikillilerneqarsimasumit minnerusumik akilersillugu tunineqarpat, ajunaaruteqartoqarpoq ukiumi tunineqarfiani aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaasumik. Soorunami tunisinermi taamaallaat ajunaaruteqartoqarsinnaavoq pisiarinerani akiliutaasimasoq tamarmiusoq nalikilliliissutaasimanngippat.


26. Illuut nalikillilerneqarsinnaasoq isaterneqarpat, Nalunaarummi § 4, stk. 3 naapertorlugu isaterinermut ilanngaateqartoqarsinnaavoq taamaalilluni pisaarinerani aningaasartuutip ilaa nalikilliliissutaasimanngitsoq aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsornerini tamatigut ilanngaatigineqarsinnaalluni.
Taamaattorli illuummit isaterneqartumit atortut il.il. akileraartussaasumit tunineqarneranni iluanaarutit ilanngaatigineqarsinnaasunit millissutigineqassapput.


D. Pigisat inuutissarsiornermut privatimillu atorneqartut


a. Ingerlatsinermut atortunik, umiarsuarnik il.il. nalikilliliinerit


27. Ingerlatsinermi atortut, umiarsuit il.il. inuutissarsiornermut privatimillu atorneqarpata nalikilliliisoqarsinnaavoq ingerlatsinermut atortut il.il. ataatsimut atorneqarnerata inuutissarsiornikkullu atorneqarnerata nikingassutaat naapertorlugu.
Taamaattorli nalikilliliisinnaanermut piumasarineqarpoq inuutissarsiornikkut atorneqarnera minnerpaamik tamakkiisumik atorneqarnerata affarippagu, takuuk Nalunaarummi § 5, stk. 3.


28. Ingerlatsinermi atortunut akuleriissumik atorneqartuni nalikilliliisoqarsinnaavoq inuussutissarsiutitut atornerisa ataatsimullu atornerisa nikingassutaat naapertorlugit.
Biilit inuutissarsiutitut atornerannut tamarmiusumillu atornerannut takussutissatut najoqqutarineqarsinnaavoq kilometerit ingerlaffigineqarsimasut amerlassusaat. Ingerlatsinermi atortunut allanut il.il. atornerisa agguataarneqarnerannut tunngavigineqassaaq piffissaq atorfiusoq assigisaaluunniit.


29. Assersuutigalugu biili ukiumi siullermi 30.000 kr.-lerlugu pisiarineqarsimappat ukiumilu tassani katillugit 15.000 kilometerit ingerlanneqarsimalluni taakkunanngalu 10.000 kilometerit inuutissarsiornermut atorneqarlutik, piginnittup ukiumi siullermi aningaasarsiat naatsorsornerini ilanngaatigisinnaavai:


10.000/15.000 x kr. 30.000 = kr. 20.000
Ukiumi siullermi tamaasa nalikilliliissutigineqarsimanngippata sinneri ukiuni tulliuttuni nalikilliliissutigineqarsinnaapput. Taamaattorli pisaarinerani aningaasartuutip ilaa nalikilliliissutaasinnaasup angissusissaanut aalajangiisuussaaq ukiumi nalikilliliiniarfimmi atornerata agguataarnera. Ukiumi siullermi taamaallaat 10.000 kr.-nit nalikilliliissutigineqarsimappata atorneratalu agguataarnera allanngortinneqarsimanngippat ukiumi tullermi sinneri 10.000 kr.-nit nalikilliliissutigineqarsinnaapput.


30. Atorneratali agguataarnera allanngorsimappat, tassa inuutissarsiornikkut atornera affaannanngorsimalluni, taava pisaarinerani aningaasartuutip ilaa kisimi nalikilliliissutaasinnaavoq, tassaasoq ukiumi aningaasarsiorfiusumi pineqartumi inuutissarsiutitigut atornerata tamarmiusumillu atornerata nikingassutaat.


Taamaalilluni ukiumi tullermi piginnittup ilanngaatigisinnaavai:


Pisaarinerani aningaas. 30.000-t 50%-ii = kr. 15.000
- taakkunannga ukiumi siull. nalikill. - 10.000
kr. 5.000


31. Ukiut pingajuanni inuutissarsiutitigut atorneqarnera allanngortinneqaqqippat 2/3-linngorlugu ukiumi aningaasarsiorfiusumi tassani 5.000 kr.-nit nalikilliliissutaasinnaapput, tassa ukiumi siullermi aappaanilu katillugit 15.000 kr.-niinnaat nalikilliliissutaasimammata.


32. Piginnittup inuutissarsiornermut atorneqarnera tamakkiisumik nalikilliliissutigisimappagu tamatumuuna akileraarusiisoqassanngilaq, inuutissarsiornermut atornera milligaluarpalluunniit. Akileraarusiineq aatsaat pissaaq tunisinermut allatulluunniit piginnikkunnaarnermut atatillugu.


33. Ingerlatsinermut atortup akuleriissumik atorneqartup pisaarinerani akia tamakkiisumik, inuutissarsiornermut atorneqarnerani nalikilliliissutaasimasut ilanngaatigalugit pigisat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassaaq.
Assersuutigalugu biili ukiumi siullermi 30.000 kr.-lerlugu pisiarineqarpat ingerlanneratalu affaa inuutissarsiornermut atorneqarluni, taava pigisat naatsorsornerini, ukiumi siullermi 10.000 kr.-nik nalikilliliisimalluni, ilanngunneqassapput:


Pisaarinerani aningaas. kr. 30.000
Taakkunannga inuutissarsiornermut atornerani
nalikilliliissutit - 10.000
kr. 20.000


34. Ingerlatsinermut atortoq akuleriissumik atorneqartartoq tunineqarpat nalikilliliiffigineqarsinnaajunnaassaaq, ukiumilu tunineqarfiani iluanaarutit ajunaarutilluunniit naatsorsorneqassapput.


35. Iluanaaruteqartoqassaaq tuninerani akigititaq pisaarinerani akiliummit nalikilliliissutigineqarsimanngitsumit anneruppat. Taamaattoqarsimappat nalikilliliissutaasimasup pisaarineranilu aningaasartuutip nikingassutaat aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassapput.
Biili taakkartorneqartoq 30.000 kr.-lerlugu pisiarineqarsimasoq tamakkiisumik 20.000 kr.-nik nalikilliliiffigineqarsimappat tamatumalu kingorna 19.000 kr.-lerlugu tunineqarluni, iluanaarutit ima naatsorsorneqassapput.


Tuninerani akigititaq kr. 19.000
Pisaarinerani aningaas. kr. 30.000
- nalikilliliineq - 20.000 - 10.000
Iluanaarut kr. 9.000


Taakkunanngali aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsornerini taamaallaat ilanngunneqassapput:


20.000/30.000 x kr. 9.000 = kr. 6.000


36. Ingerlatsinermut atortoq akuleriissumik atorneqartartoq nalikilliliiffigineqarsimanngippat iluanaarutaasimasinnaasut akileraaruserneqarsinnaanngillat, tassa qulaani kisitsineq naapertorlugu 0 kr.-mik inerneqassammat.


37. Ingerlatsinermut atortoq akuleriissumik atorneqartartoq pisaarinerani aningaasartuutinit nalikilliliissutaasimanngitsunit minnerusumik tunineqarpat ajunaaruteqartoqassaaq, taakkulu aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaapput. Taamaattorli ilanngaat, nalikilliliissutaasimnasunik ilallugu nalikilliliissutaasimasinnaasunit annerusinnaanngilaq.
Biili taakkartorneqartoq 30.000 kr.-lerlugu pisaarineqarsimappat, 5.000 kr.-nit nalikilliliissutaasimallutik 19.000 kr.-lerlugulu tunineqarpat ajunaarutit imaassapput:


Tuninerani akigititaq kr. 19.000
Pisaarinerani aningaas. kr. 30.000
- nalikilliliineq - 5.000 - 25.000
Ajunaarut kr. 6.000


Ukiumi aningaasarsiorfiusumi ataatsimi biilip inuutissarsiornermut atornera 2/3-iusimappat annerpaamik nalikilliliissutaasinnaasut tassaapput 20.000 kr., pisaarinerani aningaasartuutit 30.000 kr.-iusimappata.
Ajunaarutit 6.000 kr.-usut nalikilliliissutaasimasullu 5.000 kr.-usut katillugit 11.000 kr.-usut nalikilliliissutaasimasunit minnerummata ajunaarutit 6.000 kr.-usut qulaani naatsorsorneqarsimasut tamakkiisumik aningaasarsiat naatsorsorneranni ilanngaatigineqarsinnaapput.
Biili nalikillineqarsimanngippat ajunaarut imaassimassaaq:


Tuninerani akia kr. 19.000
Pissarsiarinerani akia kr. 30.000
- nalikilliliineq - 0 - 30.000
Ajunaarut kr. 11.000


Ajunaarut inuutissarsiummut atornerani 2/3-iusumi nalikillilerneqarsinnaasumit minnerummat aningaasarsiat naatsorsorneranni ilanngaatigineqarsinnaavoq. Tunineranili akia 6.000 kr.-usimagaluarpat inuutissarsiummut 2/3-imik atornerani ajunaarut imassimassagaluarpoq:


Tuninerani akia kr. 6.000
Pissarsiarinerani akia kr. 30.000
- nalikilliliineq - 0 - 30.000
Ajunaarut kr. 24.000


Ajunaarutip taassuma nalikilliliiissutaasinnaasoq (kr. 20.000 = 2/3) 4.000 koruuninik sinnersimammagu aningaasarsiat naatsorsorneranni taamaallaat 20.000 koruunit ilanngaatigineqarsinnaapput.


b. Illut nalikillilerneqartarnerat


38. Illut akuleriimmik atorneqartut nalikillilertarnerata ingerlatsinermut atortunik, umiarsuarnik il.il. akuleriimmik atorneqartunik nalikilliliisarneq tunngaviatigut assigaa.
Illuutip akuleriimmik atorneqartup nalikillilerneqarnissaanut naatsorsuinermi illuutip etageareal-ia (natertussusia) najoqqutaassaaq, tassa pissarsiarinerani akip ilaa etageareal-ip inuutissarsiornermut atorneqartup illuutillu etageareal-iata tamarmiusup imminnut nikinganerannut naleqquttoq nalikillilissutigineqarsinnaavoq. Taamaattorli nalikilliliineqarsinnaavoq ukiumi aningaasarsiorfimmi pineqartumi minnerpaamik illuutip etageareal-iata affaa inuutissarsiornermut atorneqarsimappat.
Inuutissarsiornermut atukkap etageareal-ia affarinngippagu taamaattoq tamatigut nalikilliliineqarsinnaavoq minnerpaamik 100 kvm. inuutissarsiornermut atorneqarsimappat.


39. Pissarsiarinerani akia ingerlatsinermi atortunik, umiarsuarnik il.il. eqqartuinermisut naatsorsorneqassaaq.


40. Illuutip akuleriimmik atorneqartup nalikillilerneqarsinnaaneranut patsisaavortaaq illup (tamakkerluni) inissiatut ittuunnginnissaa.


41. Qanoq annertutigisup nalikillilerneqarsinnaaneranut illuutip tamarmiusup etageareal-ia ilaassaaq, ilaatigullu tamanna ima kinguneqarpoq atortut (pisatsersuutit) immikkut ittut assakkallu illumut atassuteqartut illu peqatigalugu nalikillilerneqarsinnaammata.
Tamatuma kinguneranik atortut immikkut ittut pissarsiarineranni akiat ilaannakuusumik taamaallaat nalikillilerneqarsinnaassaaq naak atortut inuutissarsiornerinnarmut atorneqaraluartut. Paarlattuanik atortoq privatimik atorneqartoq nalikillilerneqarsinnaasumik naatsorsuinermi ilanngunneqarsinnaassaaq.
Taamatut aamma iliortoqassaaq illuutip pitsanngorsarneranut aningaasartuuteqartoqarsimatillugu.


42. Inuutissarsiornermut atornera ima allanngussagaluarpat inuutissarsiummut atornera atornerata tamarmiusup minnerpaamik affariunnaarlugu imaluunniit minnerpaamik 100 kvm-iujunnaarluni, taava nalikilliliisoqarsinnaajunnaassaaq. Iluanaarutinilli ajunaarutinilluunniit naatsorsuineq aatsaat pissaaq tunisinermi allatulluunniit piginnikkunnaarnermi.
Etageareal-ia inuutissarsiornermut atorneqartoq etageareal-ip tamarmiusup suli minnerpaamik affarippagu minnerpaamilluunniit 100 kvm-iuppat nalinginnartut nalikilliliisinnaaneq ingerlaannassaaq.


43. Illuutip etageareal-iata ilaa suli annerusoq inuutissarsiornermut atorneqalerpat annerpaamik nalikilliliissutaasinnaasoq taamatut allissaaq.


44. Illuut privatiinnavimmik atorneqalerpat iluanaarutit ajunaarutilluunniit naatsorsorneqassapput, tak. Nalunaarummi § 10, stk. 2. Tuninerani akitut isigineqassaaq pigisap nalinginnarmik tunineqassasuuguni akigisinnaasaa tamarmiusoq.


45. Illuummut akuleriimmik atorneqarsimasumut iluanaarutit ajunaarutillu naatsorsorneqassapput ukiumi aningaasarsiorfimmi illuutip tunineqarfiani privatiinnavimmilluunniit atugaalerfiani.
Iluanaarutinik ajunaarutinilluunniit naatsorsuineqassaaq ingerlatsinermut atortunut, umiarsuarnut il.il. akuleriimmik atorneqartunut naatsorsuinermi periaatsit malillugit.


46. Nalunaarummi § 7, stk. 3-mi ilanngaasinnaatitsineqarpoq illuut akuleriimmik atorneqarsimasoq isaterneqarpat pissarsiarinerani akip ilaa nalikilliliissutaasinnaasoq tamakkerluni ilanngaatigineqarsimanngippat. Ilanngaatissap taamaattup nalikilliliissutaasimasullu katillutik tammaattoq nalikilliliissutigineqarsimasinnaasimagaluartoq qimmorsinnaanngilaat. Isaternerlukut il.il. tunineranni akiat ilanngaatissap naatsorsornerani millissutigineqassapput.


E. Aalajangersakkat nalinginnaasut


47. Pigisat Nalunaarummi pineqartut tamaasa ilaalluunniit pillugit assigiinngitsunik ataatsimut aalajangersagaqarpoq. Siornani taamaallaat eqqartorneqarput pigisat pisiaralugit pissarsiarineqartarnerat tuninerisigullu pigiunnaarneqartarnerat. Pissarsiarineqarneranni pigiunnaarneqarnerannilu pisinerunngitsuni tunisinerunngitsunilu maleruagassiat makku najoqqutarineqassapput:


48. Pigisat kingornussinikkut aappariillu akornanni aapparmut pisassanngortitsinikkut (pigisanik avitsinikkut) pigiunnaarneqarnerat akileraarutitigut sunniuteqartinneqassanngilaq. Tamatuma kinguneranik pissarsisoq toqusumut aapparminulluunniit nalikilliliisimanerit tungaasigut taarsiutissaaq, tak. Nalunaarummi § 8.
Pigisat kingornussisumit aappaasumilluunniit pissarsisumit, toqusimasumit aappaasumilluunniit sivisunerusumik inuusumit piffissani pissarsiffigisaani pissarsiarinerinilu nalingisut nalilerlugit pissarsiarineqartutut suliarineqassapput, nalikilliliisimanerusimasinnaasullu pissarsisumit nalikilliliisimanertut isigineqassallutik.


49. Aappaarneq aapparmi toquneragut ataatsimut pigisanik pisassaqartitaalersimasoq imaluunniit pigisanik agguaannertaqanngitsumik piginniinnarallartussanngortitaasimasoq nalikilliliisimasutut isigineqassaaq.
Pigisanik agguaanertaqanngitsumik piginniinnarallartussanngortitaanerup kingorna agguaaneqarpat aamma toqusup nalikilliliinerisimasai kingornussarsisumut akileraarutitigut sunniuteqassapput.
Aappariit akornanni agguaanikkut pigisanik pissarsineq pillugu aalajangersagaq aammattaaq atuuppoq aappaasup toqunerani agguaanermi aammalu avinnermi, averusernermi imaluunniit inooqatigiikkunnaarnikkut agguaanermi.


50. Pigisat tunissutitut kingornussarsiassanilluunniit siumoorinertut pissarsiarineqarnerat tunniunneqarnerallu tunisinertut pisinertullu isigineqassapput, takuuk Nalunaarummi § 9. Pisiarinerani tunineranilu nalingatut isigineqarpoq pigisap piffissami tunniunneqarfiani tunineqassasuuguni akigisinnaasaa.
Meeqqanut, angajoqqaanut qanigisallu ilaannut tunissutit Inatsisartut inatsisaanni § 24, nr. 3 naapertorlugu tunissutisisumit akileraaruteqaataasussaanngillat.
Qanigisarinngisanulli tunissutit akileraaruteqaataasussaapput, takuuk inatsimmi § 14, imm. 1, nr. 2.
Tamatuma kinguneranik pissutsini allani tamani tunissut piffissami tunniunneqarfimmini nalilerneqassaaq, tunissullu nalikillilerneqarsinnaasuuppat aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut nalikilliliinermullu sunniuteqassaaq.


51. Pigisat privatiinnavimmik atorneqaraluartut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit inuutissarsiornermut atorneqalerpata imaluunniit pineqartut taakku pingasut iluini atornerinik allannguisoqarpat akileraarutitigut tunisinertut pisinertullu isigineqassapput. Tunisinermi akiusutut pisinermilu aningaasartuutitut isigineqassapput piffissami atuinermik allanngortitsinermi nalinginnaasumik nalingat.


52. Umiarsuarnik, maskiinanik, pequtinik pigisanilluunniit allanik nunanit allanit imaluunniit Danmarkimit Savalimmiunilluunniit Kalaallit Nunaannut nuussineq pisinertut isigineqassaaq, soorluttaaq Kalaallit Nunaannit nunanut allanut imaluunniit Danmarkimut Savalimmiunulluunniit nuussineq tunisinertut isigineqassasoq. Tamatumanissaaq tunisinermi akiusutut pisinermilu aningaasartuutitut isigineqassapput nalinginnaasumik nalingat.


53. Pigisanut Kalaallit Nunaata avataani atorneqartunut immikkut atuuppoq tamakku pigiunnaarneqartutut isigineqarmata kingusinnerpaamik piffissami tamakkiisumik akileraartussaanerup taamaatinnerani, taamatullu tunineqassasuugunik nalinginnaasumik nalingat, takuuk Nalunaarummi § 10, stk. 4. Taamaattorli iluanaarutit nalikilliliissutaasimasunit annerusinnaanngillat.


54. Pigisap aseruinneranut aammalu naalagaaffimmut pigisassanngortitsinermut atasumik sillimmasiisarfimmit taartisiat taartisialluunniit allat tunisinermi akiliutitut isigineqassapput, takuuk Nalunaarummi § 12 aamma 13.


55. Pigisap ilaa aserorpat ajoqusernermut atatillugu sillimmasiinermit taarsiiffigisaanermilluunniit aningaasat tunniunneqarsimasinnaasut pisaarinerani akiusumit nalikillilerneqarsimanngitsumit ilanngaatigineqassapput.
Iluanaarutaasimasinnaasut ukiumi aserorfiani aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassapput. Aalajangersakkamut ilanngullugu najoqqutarineqassaaq Nalunaarummi § 11, stk. 3, tassa tassani aalajangersarneqarmat pissutsini pigisat aserorsimatillugit aningaasartuutit pigisap aserunnginneranit pitsaanerulerneranut atorneqarsimasut kisimik pitsanngorsaatitut isigineqassasut.
Tamanna isumaqarpoq aningaasartuutit pigisap iluarsaanneqarneranut atorneqarsimasut aserfallatsaaliinermut aningaasartuutitut aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaasut.


56. Nalunaarummi § 14, stk. 1 naapertorlugu Naalakkersuisut taakkualuunniit taamaaliornissamut piginnaatitaat akuersissuteqarsinnaapput pigisanik tunisaqarnermi iluanaarutit akileraaruteqaataasussat ukiumi tunineqarfianni aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqannginnissaannut.
Taamatut akuersissuteqartoqarnissamut piumasarineqarpoq ukiup aningaasarsiorfiusup piginnikkunnaarnerup tulliata naannginnerani pigiunnaakkap assinganik pisaartoqarnissaa. Taamaattorli periarfissaqarpoq piffissarititap taassuma sivitsorneqarnissaanut. Aammattaaq piumasarineqarpoq iluanaarutit akileraaruteqaataasussat ukiumi aningaasarsiorfiusumi pisaaqiffimmi aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqarnissaat.
Aalajangersakkap matuma atorneqarnissaanut qinnuteqaat kingusinnerpaamik tunniunneqassaaq ukiumi piginnikkunnaarfimmi nammineerluni nalunaarsuinermik tunniussinissamut killissarititap naanerani. Akileraartussaasup piumasaqaatit taaneqartut naammassinngippagit iluanaarutit aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ukiumi tunitsiviusumi ilanngunneqassapput.


57. Akileraartussaasup nammineerluni nalunaarsuineq piffissaagallartillugu tunniussimanngikkuniuk ingerlatsinermi nalikilliliisinnaanerit nalinginnaasut sinnerlugit nalikilliliisinnaanngilaq, Skatterådi tamatumunnga akuersissuteqarsimanngippat soorluttaaq akileraartussaasup nammineerluni nalunaarsuinermik killissarititap qaangiutereernerani nalikilliliisimanini allanngortissinnaagai aatsaat Skatterådip akuersineratigut, takuuk Nalunaarummi § 16. Aammattaaq nalikilliliisoqarsinnaanngilaq nammineerluni nalunaarsuinermi taamaaliortoqarsimanngippat.
Akileraartarnermi pisortat aningaasarsianik qaffaasimanerannik naligiissaariniarluni nalikillileeqqinnissamik qinnuteqaatit akuerineqarnissaat ilimagineqassanngilaq.


58. Pigisat, nalikilliliineq pillugu Naluunaarummi pineqartut tamarmik pigisat naatsorsorneqarneranni nalinginut apparsimasumut naatsorsuunneqassapput, takuuk Nalunaarummi § 17.


59. Akileraartussaatitap nammineerluni nalunaarsuummik tunniussinermut atatillugu pigisat ukiup aningaasarsiorfiup ingerlanerani pisiarisimasani qanoq akilerlugit qangalu pisiarisimanerlugit nalunaarutigissavai.
Tamatuma saniatigut pigisat nalikillilerneqarsinnaasut ukiup aningaasarsiorfiup ingerlanerani tunineqarsimasut qanoq annertutigisumik inuutissarsiummut atorneqarnerat qanorlu akilersillugit tunineqarsimanersut nalunaarutigineqassapput. Akileraartarnermi Pisortaqarfiup skema paasissutissanik tunniussinermut atugassaq suliarissavaa, takuuk Nalunaarummi § 18.
Taamaallaat paasissutissat pineqartut nammineerluni nalunaarsuinermut atatillugu naatsorsuusiornermi ilanngunneqarsimappata Akileraartarnermi Pisortaqarfiup skemat suliarisimasai atorneqassanngillat.


F. Aalajangersakkat atuutilersitsisuusut ikaarsaarutaasullu.


60. Pigisat nalikillilerneqarsinnaasut 1. januar 1986-ip siornagut pisaarineqarsimasut, tamakkiisumilli nalikillilerneqarsimanngitsut Nalunaarummi maleruagassiat naapertorlugit nalikilliligassatut ingerlateqqinneqassapput. Pigisat tamakkiisumik nalikillilerneqarsimasut 0 kr.-mik naleqartinneqassapput.




61. Nalunaarummi § 19, stk. 3-mi maleruagassiami aalajangersarneqarpoq pigisanit aalaakkaasunit Kalaallit Nunaata avataanniittunit iluanaarutit Nalunaarummi maleruagassiat naapertorlugit naatsorsorneqassasut, pigisat aalaakkaasut pineqartut nalikillilerneqarsinnaanngikkaluarpataluunniit. Pigisat aalaakkaasut pineqartut kingusinnerpaamik pigiunnaarneqartutut isigineqassapput tamakkiisumik akileraartussaanerup taamaatinnerani.
Tunineranni nalingannut isigineqassapput piffissami tamatumani tunineqassasuugunik nalinginnaasumik nalingat. Taamaattorli iluanaarutit nalikilliliissutigineqarsimasunit annerusinnaanngillat.


62. Illuutinut inissiaasunut aasarsiortarfinnullu ikaarsaarutaasutut maleruagassiaq tassaavoq nalinginnaasumik nalikilliliisoqarsinnaammat, matumani ilaalluni iluanaarutinik naatsorsuineq, 1986 sioqqullugu ukiuni aningaasarsiorfiusuni nalikilliliisoqartarsimappat pigisarlu aalaakkaasoq 1. januar 1986-imi akileraartussaasumit suli pigineqarsimappat, takuuk Nalunaarummi § 19, stk. 4.
Tamanna ima isumaqarpoq, akileraartartut Naalakkersuisut Nalunaarutaanni nr. 9, 26. juni 1979-imeersumi kingusinnerusukkut allannguuteqartumi, ikaarsaariarnermut maleruagassiami pineqartut manna tikillugu pisarnermissut illuutiminnit inissiaasunit aasarsiortarfinnillu nalikilliliisarsinnaanerat.


63. Nalunaarummi § 19, stk. 5 naapertorlugu akileraartussaatitaq periarfissinneqarpoq qinnuteqarnermigut ukiumut 1985-imut nalikilliliisimanerminik allannguuteqarnissamut akuersissummik tunineqarnissaminut. Tamatumunnga qinnuteqaat kingusinnerpaamik tunniunneqarsimassaaq ukiumut aningaasarsiorfiusumut 1986-imut nammineerluni nalunaarutip tunniunneqarnissaanut killissarititap naannerani. Qinnuteqaat najugaqarfimmi akileraartarnermut oqartussaasunut tunniunneqassaaq, taassumalu ilisarnaaserlugu Akileraartarnermi Pisortaqarfimmut nassiutissavaa.
Tamatumunnga pissutaavoq akileraartussaasut periarfissaqartinniarneqarmata ukiumut aningaasarsiorfiusumut 1985-imut nalikilliliissutigereersimasaminnik allanngortitsisinnaanerat, pissutigalugu piffissami aalajangersimasumi akileraartarnermut nalikilliliisarnermut malerugassiaq ukiumi aningaasarsiorfiusumi 1986-imi atorunnaarmat.
Taamaattumik ikaarsaariarnermut maleruagassiaq taamaallaat ukiumut aningaasarsiorfiusumut 1985-imut atuuppoq.


Sidst opdateret den 25. oktoberi 2005